Uhrikokemukset

Päivitetty: 1.6.2018
Seuraava päivitys: 3.6.2019

Indikaattori kuvaa niiden 15–74-vuotiaiden osuutta, jotka ovat ilmoittaneet joutuneensa uhkailujen tai fyysisen väkivallan kohteeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Tiedot perustuvat posti- ja internet-kyselynä toteutettavaan Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT).

Kansallinen rikosuhritutkimus on kohdistettu 15–74–vuotiaille henkilöille, joilla on vakituinen osoite Suomessa. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt on valittu satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 6 201 henkilöä (vastausprosentti 44,3). Kyselyssä käsitellään uhkailujen, fyysisen väkivallan ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumista, väkivallan pelkoa sekä väkivallan tulkintaa. Kyselyssä saadaan tietoa myös niistä teoista, joita ei ole ilmoitettu poliisille ja jotka jäävät rikostilastojen ulkopuolelle. Tutkimus on tarkoitettu toistettavaksi vuoden välein.

Uusimuotoinen Kansallinen rikosuhritutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Vuosina 1980–2009 tehdyissä kansallisissa uhritutkimuksissa käsiteltiin rikosten lisäksi myös erilaisten tapaturmien kohteeksi joutumista. Kansallinen rikosuhritutkimus eroaa menetelmällisesti ja sisällöllisesti aikaisemmista uhritutkimuksista, eivätkä tulokset ole suoraan vertailukelpoisia.

   

Väkivaltaa kokeneiden osuus samalla tasolla kuin edellisenä vuonna

Vuoden 2017 Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista oli vuoden aikana kokenut vähintään läimäisyn käsittävää fyysistä väkivaltaa. Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut neljä prosenttia vastaajista. Väkivallalla uhkaamista oli vuoden aikana kokenut joka kymmenes 15–74-vuotias. Sekä uhkailua että väkivaltaa kokeneiden osuudet olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Väkivallan uhkaa kokeneiden osuus on pysynyt samalla tasolla vuosina 2012–2017.

Alle 35-vuotiaat ilmoittivat joutuneensa vähintään läimäisyn käsittävän väkivallan kohteeksi huomattavasti yleisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Ero oli samansuuntainen myös vakavammassa väkivallassa, jossa teosta on seurannut jokin vamma, kuten mustelma, ruhje tai haava. Vähiten väkivaltaa koettiin vanhimmissa ikäryhmissä (55–74-vuotiaat). Väkivallalla uhkaamista koettiin yleisimmin alle 55-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.

Nuorten aikuisten väkivaltakokemukset liittyvät muita ikäryhmiä useammin julkisilla paikoilla sekä ravintoloissa ja baareissa tapahtuvaan ajanviettoon. Erityisen paljon tällaisia väkivaltakokemuksia on nuorilla miehillä. Vanhemmat ja keski-ikäiset vastaajat taas kohtaavat väkivaltaa nuoria useammin työpaikallaan tai työtehtävissään. Työpaikalla esiintyvät tilanteet ovat erityisen yleisiä alle 55-vuotiailla naisilla, joista joka kymmenes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai väkivallan uhkaa työtehtävissään vuonna 2017.

Miesten ja naisten väliset erot väkivallan kokemisessa ovat yleensä pieniä kyselyihin pohjautuvissa rikosuhritutkimuksissa. Vuoden 2017 kyselyssä miesten ja naisten välillä ei ollut eroa väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen esiintyvyydessä. Väkivallan ja uhkailun tekijä oli sekä miesten että naisten osalta useimmiten uhrille tuntematon tai korkeintaan puolituttu henkilö.