Rikollisuuden pelko

Päivitetty: 1.6.2018
Seuraava päivitys: 3.6.2019

Indikaattori kuvaa niiden 15–74-vuotiaiden osuutta, jotka ovat ilmoittaneet joutuneensa uhkailujen tai fyysisen väkivallan kohteeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Tiedot perustuvat posti- ja internet-kyselynä toteutettavaan Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT).

Kansallinen rikosuhritutkimus on kohdistettu 15–74–vuotiaille henkilöille, joilla on vakituinen osoite Suomessa. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt on valittu satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 6 201 henkilöä (vastausprosentti 44,3). Kyselyssä käsitellään uhkailujen, fyysisen väkivallan ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumista, väkivallan pelkoa sekä väkivallan tulkintaa. Kyselyssä saadaan tietoa myös niistä teoista, joita ei ole ilmoitettu poliisille ja jotka jäävät rikostilastojen ulkopuolelle. Tutkimus on tarkoitettu toistettavaksi vuoden välein.

Uusimuotoinen Kansallinen rikosuhritutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Vuosina 1980–2009 tehdyissä kansallisissa uhritutkimuksissa käsiteltiin rikosten lisäksi myös erilaisten tapaturmien kohteeksi joutumista. Kansallinen rikosuhritutkimus eroaa menetelmällisesti ja sisällöllisesti aikaisemmista uhritutkimuksista, eivätkä tulokset ole suoraan vertailukelpoisia.

   

Väkivallan pelko pysyi ennallaan vuonna 2017

Väkivaltaa pelätään yleisimmin kodin ulkopuolella iltaisin. Vuoden 2017 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa noin kolmannes (33 %) vastaajista kertoi pelänneensä väkivallan kohteeksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella. Työpaikalla tai työtehtävissä tapahtuvaa väkivaltaa oli pelännyt joka kuudes (16 %) vastaaja. Noin neljä prosenttia oli pelännyt joutuvansa väkivallan kohteeksi jonkun perheenjäsenen taholta.

Väkivaltaa pelänneiden osuuden olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta sekä katuväkivallan että työpaikakkaväkivallan yleisyys on lisääntynyt vuoteen 2014 nähden. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus on kuitenkin edelleen matalammalla kuin vuonna vuonna 2012, jolloin osuus oli korkeimmillaan. Perheväkivallan pelosta ilmoittaneiden osuus on pysynyt samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan.

Naiset pelkäävät miehiä useammin joutuvansa väkivallan kohteeksi. Vuoden 2017 kyselyssä 42 prosenttia naisista ilmoitti pelänneensä katuväkivallan uhriksi joutumista ainakin kerran kuluneen vuoden aikana, kun miehistä näin ilmoitti noin 24 prosenttia. Naiset pelkäsivät myös työpaikkaväkivaltaa selvästi miehiä enemmän. Naisista 22 prosenttia ilmoitti työpaikkaväkivallan pelosta, miehistä kymmenen prosenttia. Niin ikään perheväkivaltaa pelänneiden osuus oli korkeampi naisten keskuudessa.

Ikäryhmittäiset erot väkivallan pelossa noudattelevat eri ryhmien riskiä joutua väkivallan kohteeksi. Väkivallan pelko, kuten myös väkivaltakokemukset, on harvinaisinta yli 55-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Tähän ikäryhmään kuuluvista 17 prosenttia ilmoitti pelänneensä katuväkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Alle 35-vuotiaiden keskuudessa katuväkivaltaa pelänneiden osuus oli yli kaksinkertainen vanhimpaan ikäryhmään nähden. Työpaikkaväkivallan pelosta ilmoittivat useimmin 25–54-vuotiaat vastaajat.