Kulttuurin arvonlisäys

Päivitetty: 24.10.2017
Seuraava päivitys: 17.10.2018

Kulttuurin osuus bruttoarvonlisäyksestä kuvaa kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen suoraa taloudellista merkitystä. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpitojärjestelmän kehikossa toteutetusta erillislaskelmasta, niin sanotusta kulttuurin satelliittitilinpidosta. Laskelmassa on mukana 58 kokonaan tai osittain kulttuuriseksi katsottua toimialaa.

   

Kulttuurialojen työllisyyden ja arvonlisäyksen osuus kansantaloudesta pysyi vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla

Vuonna 2015 kulttuurin osuus taloudessa oli sama kuin edellisenä vuonna eli 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Aikaisempina vuosina suuntaus on ollut laskeva sekä tuotannossa että erityisesti työllisyydessä, mutta tämä lasku näyttäisi nyt ainakin toistaiseksi pysähtyneen. Vaikka muuten kulttuurin osuus taloudesta on ennallaan, niin peliala kasvoi voimakkaasti myös vuonna 2015. Suurin osa pelialan toiminnasta jää varsinaisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta pelialasta on tehty tätä julkistusta varten erilliset laskelmat.

Käypähintaisesti mitattuna kulttuurin arvonlisäys oli vuonna 2015 hieman korkeampi kuin vuonna 2014, mutta kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä oli samalla tasolla, sillä myös koko talouden arvonlisäys kasvoi. Monissa toimialaryhmissä arvonlisäys oli joko ennallaan tai kasvanut hieman ja erityisesti toimialaryhmissä ”elokuvat, videot ja tietokonepelit” sekä ”huvipuistot, pelit sekä muu viihde ja virkistys” näkyi vähän suurempaa kasvua. Toisaalta sanoma- ja aikakauslehtiin sekä muuhun painamiseen liittyvissä toimialaryhmissä oli selvää laskua.