Kulttuurin arvonlisäys

Päivitetty: 17.10.2018
Seuraava päivitys: 17.10.2019

Kulttuurin osuus bruttoarvonlisäyksestä kuvaa kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen suoraa taloudellista merkitystä. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpitojärjestelmän kehikossa toteutetusta erillislaskelmasta, niin sanotusta kulttuurin satelliittitilinpidosta. Laskelmassa on mukana 58 kokonaan tai osittain kulttuuriseksi katsottua toimialaa.

   

Kulttuurialojen osuus kansantalouden työllisyydestä oli edelleen laskussa, mutta osuus arvonlisäyksestä pienessä kasvussa vuonna 2016

Vuonna 2016 kulttuurin osuus taloudesta oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna eli 3,0 prosenttia bruttokansantuotteesta (2,9 prosenttia vuonna 2015). Aikaisempina vuosina suuntaus on ollut laskeva sekä tuotannossa että erityisesti työllisyydessä. Tuotannon osalta suunta näyttäisi kääntyneen, vaikka työllisyydessä kulttuurin osuus jatkaa laskuaan. Peliala kasvoi myös vuonna 2016, vaikka kasvuvauhti näyttäisi selvästi hidastuneen. Suurin osa pelialan toiminnasta jää varsinaisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta pelialasta on tehty tätä julkistusta varten erilliset laskelmat.

Käypähintaisesti mitattuna kulttuurin arvonlisäys oli vuonna 2016 selvästi korkeampi kuin vuonna 2015, mutta kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä kasvoi vain hieman, sillä myös koko talouden arvonlisäys kasvoi. Monissa toimialaryhmissä arvonlisäys oli joko ennallaan tai kasvanut hieman ja erityisesti toimialaryhmissä ”kirjojen kustantaminen ja kauppa”, ”äänitteet” sekä ”kulttuuritapahtumien järjestäminen” näkyi vähän suurempaa kasvua. Toisaalta viihde-elektroniikan valmistuksen ja kauppaan sekä radio- ja televisiotoimintaan liittyvissä toimialaryhmissä oli selvää laskua.