Kulttuurin arvonlisäys

Päivitetty: 7.10.2020
Seuraava päivitys: 7.10.2021

Kulttuurin osuus bruttoarvonlisäyksestä kuvaa kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen suoraa taloudellista merkitystä. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpitojärjestelmän kehikossa toteutetusta erillislaskelmasta, niin sanotusta kulttuurin satelliittitilinpidosta. Laskelmassa on mukana 58 kokonaan tai osittain kulttuuriseksi katsottua toimialaa.

   

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2018

Kulttuurisatelliitin uusimpien laskelmien mukaan kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2018 oli 3,3 prosenttia (3,4 prosenttia vuonna 2017). Laskelmat laaditaan näinkin pitkällä viiveellä siksi, että ne tehdään vasta sen jälkeen, kun kansantalouden tilinpidon laskelmat on laadittu tarkimmalla tasolla. Syksyllä 2019 julkaistuissa luvuissa huomioitiin sekä silloin tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto, ja nyt laaditut laskelmat jatkavat tätä aikasarjaa.

Uusimpiin laskelmiin on tehty muutos kulttuurikulutuksen luokitukseen: aiemmista, toimialaryhmien mukaan nimetyistä kulutusluokista on luovuttu, ja kulutukseen on laadittu oma luokituksensa. Käytännössä muutokset eivät ole mitenkään merkittäviä, vaan joitakin tyhjiä luokkia poistettiin ja jäljelle jääneet luokat nimettiin uudestaan sisällön pysyessä pääsääntöisesti ennallaan. Samalla laskelmiin otettiin mukaan syksyn 2019 aikasarjakorjauksen yhteydessä käyttöönotettu kotitalouksien kulutusmenojen tarkemmalle tasolle asti harmonisoitu luokitus, jota kutsutaan nimellä ECOICOP. Tämä muutti kulutusmenojen tasoa joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla muutamina vuosina, mutta se ei vaikuttanut kokonaiskuvaan eli kulttuurin osuus kulutusmenoista pysyi ennallaan.

Kulttuurisatelliitin mukaan sekä tuotoksen että arvonlisäyksen osuus BKT:stä oli 3,3 prosenttia vuonna 2018. Käypähintaisesti sekä kulttuurin tuotos että arvonlisäys kasvoivat hieman, mutta kun BKT kasvoi selvästi enemmän, kulttuurin osuus pieneni. Arvonlisäys kasvoi etenkin elokuvien, videoiden ja tietokonepelien toimialoilla sekä taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnassa. Eniten arvonlisäys pieneni radio- ja televisiotoiminnassa sekä huvipuistojen ja muun viihteen ja virkistyksen toimialoilla.