Uusiutuvat energialähteet

Päivitetty: 21.12.2020
Seuraava päivitys: 16.12.2021

Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Uusiutuvat energialähteiden käytön lisäämisen tavoite liittyy kiinteästi kestävään kehityksen ja toimintaan joka ei syö tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu liittyy ilmastosopimuksiin ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Vaikka keskeinen motivaatio uusiutuvan energian käytön lisäämiselle on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvilla energialähteiden käyttö edistää myös bioenergian ja muun kotimaisen energian käyttöä, ohjaa yhteiskuntaa panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä parantaa ja ylläpitää energiasektorin huoltovarmuutta. Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu liittyy ilmastosopimuksiin ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen.

Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

Uusiutuvat energialähteet jakautuvat indikaattorissa vesivoimaan, puun pienkäyttöön, metsäteollisuuden jäteliemiin, teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineisiin, lämpöpumppuihin, kierrätyspolttoaineiden biohajoavaan osuuteen ja muuhun bioenergiaan.

   

Uusiutuvan energian käyttö nousi prosentin vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Puupolttoaineiden käyttö jatkoi kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin ja niiden käyttö nousi jälleen vuonna 2019 ennätykselliselle tasolle. Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28 prosenttia vuonna 2019. Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden käyttö kasvoi 2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Vesitilanteesta riippuvainen vesivoiman tuotanto laski 7 prosenttia. Vesivoiman tuotanto väheni neljättä vuotta peräkkäin, mutta tuulivoiman tuotanto jatkoi kasvuaan nousten 3 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Tuulivoiman vuosituotanto saavutti uuden ennätyksensä, kun vuonna 2019 käynnistyi lähes 80 uutta tuulivoimalaa. Aurinkovoiman käytön 53 prosentin kasvusta huolimatta sen osuus on edelleen pieni, 0,5 promillea energian kokonaiskulutuksesta.

Uusiutuvilla energialähteillä katettiin lähes 38 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 43 prosenttia loppukulutuksesta vuonna 2019. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti kasvun ollen 2010-luvulla vielä selkeästi aiempaa nopeampaa.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa nousi 43 prosenttiin vuonna 2019. Suomi on ylittänyt uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuodesta 2014 lähtien. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.