Uusiutuvat energialähteet

Päivitetty: 8.12.2017
Seuraava päivitys: 11.12.2018

Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Uusiutuvat energialähteiden käytön lisäämisen tavoite liittyy kiinteästi kestävään kehityksen ja toimintaan joka ei syö tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu liittyy ilmastosopimuksiin ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Vaikka keskeinen motivaatio uusiutuvan energian käytön lisäämiselle on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvilla energialähteiden käyttö edistää myös bioenergian ja muun kotimaisen energian käyttöä, ohjaa yhteiskuntaa panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä parantaa ja ylläpitää energiasektorin huoltovarmuutta. Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu liittyy ilmastosopimuksiin ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen.

Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

Uusiutuvat energialähteet jakautuvat indikaattorissa vesivoimaan, puun pienkäyttöön, metsäteollisuuden jäteliemiin, teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineisiin, lämpöpumppuihin, kierrätyspolttoaineiden biohajoavaan osuuteen ja muuhun bioenergiaan.

   

Uusiutuvan energian käyttö ennätystasolla vuonna 2016

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2016, mikä vastasi 4 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 85,2 terawattituntia (TWh), mikä oli 3 prosenttia viime vuotta enemmän. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 2 prosenttia nousten uudelle ennätystasolle. Niillä katettiin 34 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ennakkotietojen mukaan vajaat 39 prosenttia loppukäytöstä. Myös fossiilisten polttoaineiden kulutus nousi 7 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 34 prosenttia vuonna 2016. Puupolttoaineet pysyivät Suomen suurimpana energialähteenä ja niiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 26 prosenttia. Tuulivoiman kulutus kasvoi 32 prosenttia ja lämpöpumppujen ympäristöstä talteenotettu energia 23 prosenttia. Liikenteen biopolttoaineiden kulutus puolestaan laski 64 prosenttia kahden edeltävän vuoden ennätystasosta. Vuosittaista vaihtelua biopolttoaineiden kulutukseen aiheutuu Suomen biopolttoainelainsäädännöstä, joka antaa jakelijoille mahdollisuuden täyttää biovelvoitetta joustavasti etukäteen. Vaikka uusiutuvien energialähteiden kulutus nousi edellisvuoteen verrattuna, niin sen osuus energian kokonaiskulutuksesta ja myös loppukulutuksesta kääntyi pieneen laskuun. Tämä johtui siitä, että muiden polttoaineen määrä kasvoi samaan aikaan uusiutuvia energialähteitä enemmän.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energialähteiden osuus Suomessa jäi ennakkotiedon mukaan vajaaseen 39 prosenttiin vuonna 2016. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020, ja tämä osuus saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.