Uusiutuvat energialähteet

Päivitetty: 11.12.2018
Seuraava päivitys: 12.12.2019

Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Uusiutuvat energialähteiden käytön lisäämisen tavoite liittyy kiinteästi kestävään kehityksen ja toimintaan joka ei syö tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu liittyy ilmastosopimuksiin ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Vaikka keskeinen motivaatio uusiutuvan energian käytön lisäämiselle on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvilla energialähteiden käyttö edistää myös bioenergian ja muun kotimaisen energian käyttöä, ohjaa yhteiskuntaa panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä parantaa ja ylläpitää energiasektorin huoltovarmuutta. Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu liittyy ilmastosopimuksiin ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseen.

Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

Uusiutuvat energialähteet jakautuvat indikaattorissa vesivoimaan, puun pienkäyttöön, metsäteollisuuden jäteliemiin, teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineisiin, lämpöpumppuihin, kierrätyspolttoaineiden biohajoavaan osuuteen ja muuhun bioenergiaan.

   

Uusiutuvan energian käyttö jatkoi kasvuaan vuonna 2017

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2017, mikä vastasi prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 85 terawattituntia (TWh), mikä oli edellisvuoden tasolla. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia loppukäytöstä. Niiden käyttö kasvoi 6 prosenttia nousten uudelle ennätystasolle. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus väheni 6 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 37 prosenttia vuonna 2017. Vielä vuonna 1990 sen osuus oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti kasvun ollen 2010-luvulla vielä selkeästi aiempaa nopeampaa. Verrattuna vuoteen 2016 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta nousi 3 prosenttiyksikköä.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa nousi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yli 40 prosenttiin vuonna 2017. Suomi saavutti uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020, ensimmäisen kerran vuonna 2014. Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä on toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.