Luonnonvarojen kokonaiskäyttö

Päivitetty: 15.11.2018
Seuraava päivitys: 14.11.2019

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on talouden ainekäytön mittari. Se kertoo tonneina luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun ainemäärän. Eri ainevirtojen, kuten kiven, öljyn ja puun jne. käyttömäärät on laskettu yhteen, joten kokonaiskäyttö ei suoraan kerro materiaalien aiheuttaman ympäristökuormituksen voimakkuutta tai laatua. Se antaa kuitenkin yleiskuvan ympäristöä kuormittavan ainemäärän muutoksista, ja bruttokansantuotteeseen ja väestömäärään verrattuna koko kansantalouden materiaaliriippuvuuden kehityksestä.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on koti- ja ulkomaisten suorien panosten, kotimaisen luonnonvarojen käyttämättömän oton ja tuonnin piilovirtojen summa. Kotimaiset suorat panokset ovat materiaaleja, jotka on otettu kotimaan luonnosta talouden jatkoprosessointiin. Näitä suoria panoksia ovat raaka-aineina käytetyt puu ja mineraalit, rakentamisessa käytetty maa-aines sekä eläinten ja ihmisten ravintona tai raaka-aineina käytetyt kasvit ja luonnoneläimet. Tuonnin suorat panokset ovat ulkomailta käyttöömme tuodut raaka-aineet ja jalostetut tuotteet.

Käyttämätön otto on kotimaisten luonnonvarojen oton tai rakentamisen yhteydessä tehdyt luonnonainesten siirrot ja muunnot. Niihin kuuluvat muun muassa metsään jäävät hakkuutähteet sekä malmikaivosten sivukivi, jota ei viedä kaivosalueelta jatkojalostukseen. Tuonnin piilovirrat muodostuvat niistä tuontituotteiden valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista panoksista ja piilovirroista, jotka eivät näy tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden painossa.

Suorat panokset muodostavat varsinaisen Suomen talouden käyttöön tulevan ainemäärän, ja yhdessä käyttämättömän oton kanssa kotimaan ympäristökuormituksen pohjana olevan ainemäärän. Sen täydentävät luonnonvarojen kokonaiskäytöksi tuonnin piilovirrat, jotka osoittavat taloutemme ainevirtaan liittyvän globaalin lisärasituksen, ‘selkärepun’.

Luonnonvarojen kokonaiskäytön aikasarja on vuonna 2010 päivitetty Eurostatin laskentatavan mukaiseksi. Joidenkin maataloustuotteiden ja raakapuun paino on tuorepainon sijaan laskettu 15 prosentin kosteuspitoisuutena.

   

Kotimaisten luonnonvarojen käyttö kasvoi 5 prosenttia vuonna 2017

Suomessa käytettiin vuonna 2017 suoria panoksia 237 miljoonaa tonnia, joka oli noin 3,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Suorat panokset sisältävät sekä tavaratuonnin että Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotetun materian. Kotimaisten suorien panosten käyttö kasvoi 5 prosenttia ollen 180 miljoonaa tonnia. Kasvun taustalla oli etenkin lisääntynyt mineraalien kaivanta ja maa-ainesten käyttö.

Suorien panosten käytöstä noin neljäsosa, 57 miljoonaa tonnia, koostui tuontitavarasta. Kotimaisten suorien panosten käyttö kasvoi 5 prosenttia ollen 180 miljoonaa tonnia. Vuonna 2016 kotimaisia luonnonvaroja käytettiin 172 miljoonaa tonnia. Vuonna 2017 käytetyistä kaikista suorista panoksista noin kolmasosa, 81 miljoonaa tonnia, oli maa-aineksia. Mineraaleja käytettiin 66 miljoonaa tonnia ja puuta 44 miljoonaa tonnia.

Vuoden 2017 kotimainen materiaalien kulutus (DMC) oli 191 miljoonaa tonnia, joka oli noin 5 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2016. Nousu oli seurausta lisääntyneestä kotimaisten luonnovarojen käytöstä. Sekä viennin että tuonnin tonnimäärät pysyivät melko ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikkiaan vuonna 2017 luonnonvaroja käytettiin 612 miljoonaa tonnia, joka oli 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Luonnonvarojen kokonaiskäyttöön lasketaan mukaan metsätalouteen ja kaivannaisteollisuuteen liittyvä käyttämätön otto sekä tuonnin piilovirrat. Käyttämätön otto oli 145 miljoonaa tonnia ja tavaratuonnista aiheutui piilovirtoja yhteensä 230 miljoonaa tonnia.