Kasvihuonekaasupäästöt

Päivitetty: 12.12.2019
Seuraava päivitys: 13.3.2020

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä mittaa ihmistoiminnan aiheuttamia paineita kasvihuoneilmiön voimistumiselle ja ilmaston lämpenemiselle. Suomi raportoi kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan komissiolle, YK:n ilmastosopimukselle ja Kioton pöytäkirjalle.

Raportoinnin avulla seurataan Suomen päästövähennysvelvoitteiden toteutumista. Päästöjen laskenta perustuu kansainvälisiin raportointi- ja laskentaohjeisiin. Indikaattori ei sisällä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin vaikutusta, joka on hiiltä ilmakehästä sitova. Kokonaispäästöihin raportoidaan myös energiasektorilla ja teollisuusprosesseissa sekä tuotteiden käytön NMVOC- ja CH4- päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt (0,1 milj. tonnia vuonna 2014).

-energiasektori: polttoaineiden energiakäytön päästöt sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt

-teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa

-maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen, lannankäsittelyn, maaperän, kasvintähteiden pellolla polton sekä kalkituksen ja urealannoituksen päästöt

-jätteiden käsittely: kaatopaikkojen, kompostoinnin ja jätevesien käsittelyn päästöt

Toimialoittaiset kasvihuonekaasujen päästöt tilastoidaan ympäristötilinpidossa http://tilastokeskus.fi/til/tilma/index.html

   

Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 2 prosenttia

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.) ollen 14,9 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,3 miljoonaa tonnia EU:n asettaman päästökiintiön yläpuolella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2020 mennessä lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2018 päästöistä.