Sepelvaltimotautiin kuolleet

Päivitetty: 16.12.2019
Seuraava päivitys: 14.12.2020

Sepelvaltimotautiin eli iskeemisiin sydäntauteihin kuolleisiin luetaan angina pectorikseen, sydäninfarktiin ja muihin iskeemisiin sydänsairauksiin kuolleet (54-luokkaisen kuolemansyyluokituksen luokka 27, I20-I25).

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa ovat mukana kalenterivuoden aikana Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla kuolinhetkellä oli kotipaikka Suomessa.

   

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin väheni edelleen

Vuoden 2018 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Niiden merkitys kuolemansyynä on kuitenkin pienentynyt kymmenessä vuodessa 41 prosentista 35 prosenttiin. Samanaikaisesti ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt miehillä 25 prosenttia ja naisilla 32 prosenttia. Vuonna 2018 väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edelleen sekä naisilla (5 %) että miehillä (2 %) edellisvuoteen verrattuna.

Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus onkin vähentynyt Suomessa selvästi. Sepelvaltimotauti aiheutti vuonna 2018 edelleen miehillä joka viidennen ja naisilla lähes joka kuudennen kuoleman. Sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 9 500 henkeä.

Sepelvaltimotautiin kuolleet yhä vanhempia

Kun sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli vuonna 1971 työikäisiä lähes puolet, vuonna 2018 heistä oli alle 65-vuotias vain joka kymmenes. Vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2018 vastaavat iät olivat 80 ja 88 vuotta.