Väestön ikärakenteen kehitys

Päivitetty: 31.3.2021
Seuraava päivitys: 31.3.2022

Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asuvia Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan iän lisäksi mm. asuinpaikka, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus ja syntymävaltio. Tiedot saadaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä vuodenvaihteen tilanteen mukaan.

Suomalainen väestö ikääntyy ja samanaikaisesti syntyneiden määrä vähenee. Syntyneiden määrän supistuminen yhdessä väestön ikääntymisen ja työttömyyden kanssa heikentävät elatussuhdetta Suomessa. Suomen ikärakenne on vinoutunut kuten monissa muissakin kehittyneissä maissa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja kannattelu jää yhä pienemmille ikäluokille.

Eliniän kasvu pidentää eläkevuosia, mutta toisaalta ihmisten terveys on parantunut huomattavasti ja terveiden elinvuosien pituus kasvanut mikä tarkoittaa pienempää tarvetta terveydenhoidolle.

Työperäisen maahanmuuton kasvu on lisännyt työllisyyttä ja syntyvyyttä monissa maissa. Myös Suomessa pyritään kasvattamaan maahanmuuttoa mm. Maahanmuutto 2020-ohjelman linjausten avulla.

   

100 vuotta täyttäneiden määrä ylitti 1 000 henkilön rajan

Väestössä olevien 100 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden määrä ylitti 1 000 henkilön rajan vuoden 2020 aikana. Vuoden lopussa heitä oli 1 038, joista 152 oli miehiä ja 886 naisia. 100 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuoden 2020 aikana peräti 130 henkilöllä.