Tuonti ja vienti

Päivitetty: 11.3.2019
Seuraava päivitys: 9.4.2019

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

   

Tavaraviennin arvo nousi kymmenen prosenttia tammikuussa

Laivatoimitus Saksaan ja lentokonevienti Japaniin nostivat viennin arvoa

Suomen tavaraviennin arvo oli tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 5,8 miljardia euroa. Viennin arvo oli kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammikuussa. Tuonti laski tammikuussa kolme prosenttia vertailukuukaudesta ja oli arvoltaan hieman alle 5,3 miljardia euroa.

Kauppatase oli tammikuussa 530 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kuukausittainen kauppatase oli edellisen kerran ylijäämäinen huhtikuussa 2018. Viime vuoden tammikuussa kauppatase oli 200 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Viennin arvon kasvua tammikuussa selittävät Saksaan toimitettu 544 miljoonan euron arvoinen alus ja Japaniin viety 116 miljoonan euron arvoinen lentokone. Ilman laiva- ja lentokonevientiä laskettuna viennin arvo pieneni noin kaksi prosenttia viime vuoden tammikuusta. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvu hidastui viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Öljyjalosteiden sekä koneiden ja laitteiden viennin arvoon tilastoitiin pientä laskua. Raudan ja teräksen viennin veti kasvuun 73 miljoonan euron arvoisten kaasuputkien toimitus avomerelle. Sahatavaran vienti kasvoi hieman, mutta kuparin, sinkin ja nikkelin vienti laski. Myös kojeiden ja mittareiden vientiin tilastoitiin laskua. Raakaöljyn ja öljyjalosteiden, koneiden ja laitteiden sekä kuljetusvälineiden tuonti laski, mutta lääkkeiden ja raudan sekä teräksen tuonti kasvoi.

Vienti EU-maihin nousi tammikuussa 16 prosenttia, mutta tuonti EU:sta säilyi edellisvuoden tasolla. Vienti EU:n ulkopuolelle nousi kaksi prosenttia, kun taas tuonti EU:n ulkopuolelta pieneni kahdeksan prosenttia.

Vienti Saksaan kasvoi jyrkästi alustoimituksen vuoksi tammikuussa. Myös vienti Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin vahvistui. Vienti Alankomaihin, Isoon-Britanniaan, Kiinaan ja Venäjälle laski. Tuonti Ruotsista ja Isosta-Britanniasta kasvoi tammikuussa, mutta laski muista suurista kauppakumppanimaista. Tuonti Venäjältä väheni jyrkästi.