Tuonti ja vienti

Päivitetty: 6.9.2019
Seuraava päivitys: 9.10.2019

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

   

Tavaraviennin arvo nousi 0,6 prosenttia heinäkuussa

Kauppatase kääntyi heinäkuussa alijäämäiseksi

Suomen tavaraviennin arvo oli heinäkuussa Tullin ennakkotilaston mukaan hieman yli viisi miljardia euroa. Viennin arvo oli 0,6 prosenttia suurempi kuin viime vuoden heinäkuussa. Tuonnin arvo nousi heinäkuussa 1,5 prosenttia ja oli hieman alle 5,5 miljardia euroa. Tammi-heinäkuussa yhteenlaskettu viennin arvo nousi 3,2 prosenttia. Yhteenlaskettu tuonnin arvo laski 0,2 prosenttia.

Kauppatase oli heinäkuussa 435 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-heinäkuussa kauppataseen alijäämää kertyi 290 miljoonaa euroa. Viime vuoden heinäkuussa kauppatase oli 384 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-heinäkuussa vaje oli lähes 1,6 miljardia euroa.

Vienti kehittyi vaihtelevasti eri tavararyhmissä heinäkuussa. Kasvua tilastoitiin teollisuuden koneiden ja laitteiden, kemianteollisuuden tuotteiden, kuljetusvälineiden ja kojeiden sekä mittareiden vientiin. Metsäteollisuuden tuotteiden, öljyjalosteiden, sähköteknisten koneiden ja laitteiden sekä metallien viennin arvo laski. Metallitavaroiden viennin arvoa nosti viime kuukausien tapaan kaasuputkien vienti avomerelle ja Venäjälle. Putkien viennin arvo oli heinäkuussa 169 miljoonaa euroa. Ilman putkivientiä laskettuna kokonaisvienti olisi laskenut heinäkuussa noin kolme prosenttia.

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden sekä malmien ja rikasteiden tuontiin kirjattiin kasvua heinäkuussa, mutta raakaöljyn ja öljytuotteiden sekä metallien tuonnin arvo laski.

Vienti EU-maihin laski heinäkuussa 3,5 prosenttia, mutta tuonti EU:sta nousi 2,2 prosenttia. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle nousi 6,2 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 0,6 prosenttia. Tammi-heinäkuussa vienti EU-maihin kasvoi 1,4 prosenttia ja ulkokaupan vienti 5,9 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti EU-maista nousi 0,7 prosenttia, mutta tuonti EU:n ulkopuolelta laski 1,6 prosenttia.

Vienti Ruotsiin, Kiinaan, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan laski heinäkuussa. Viennin kasvua tilastoitiin Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. Tuonti Saksasta, Kiinasta ja Ruotsista kasvoi, mutta tuonti Venäjältä, Alankomaista ja Yhdysvalloista laski.