Uhanalaiset lajit

Päivitetty: 10.3.2011
Seuraava päivitys: 1.1.2021

Uhanalaisten lajien määrä kertoo eläin-, kasvi- ja sienilajien uhanalaisuudesta Suomessa. Uhanalaisia ovat sellaiset lajit, jotka on vaarassa hävitä Suomen luonnosta. Suomessa suurimmat syyt uhanalaisuudelle ovat metsänhoito, niittyjen sulkeutuminen, rakentaminen ja kemialliset haitat kuten ilmansaasteet ja vesistöjen pilaantuminen.

   

Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä

Vuoden 2010 arvion mukaan Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia, mikä on 10,5 prosenttia arvioiduista 21 400 lajista. Arvioitujen lajien määrä on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suuri.

Edellisen arvion 1 505 uhanalaisesta lajista (10 % arvioiduista lajeista) tilanne on parantunut 186 ja huonontunut 356 lajin kohdalla. Tämä osoittaa lajiston uhanalaistumiskehityksen jatkuneen, mutta myös suojelukeinojen toimineen monilla lajeilla.

Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä (36,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (23,3 %). Metsien ja perinneympäristöjen lajiston uhanalaistumisvauhti on hieman hidastunut.

Metsäelinympäristöjen muutokset ovat yhteensä 693 lajin ensisijaisena uhanalaisuuden syynä. Merkittävimpiä niistä ovat lahopuun väheneminen (27 %) ja metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet, kuten avohakkuut ja maaperän mekaaninen muokkaus (26 %). Perinneympäristöjen lajeista kaikkiaan 70 lajin tilanne on parantunut. Pääosa niistä on yleislevinneisyydeltään eteläisiä kovakuoriaisia, perhosia ja luteita. Soiden, kallioiden, rantojen ja tunturipaljakoiden lajiston uhanalaistuminen on kiihtynyt.