Uhanalaiset lajit

Päivitetty: 9.2.2021
Seuraava päivitys: 3.1.2031

Uhanalaisten lajien määrä kertoo eläin-, kasvi- ja sienilajien uhanalaisuudesta Suomessa. Uhanalaisia ovat sellaiset lajit, jotka ovat vaarassa hävitä Suomen luonnosta. Indikaattorissa lajit on jaettu niiden ensisijaisesti käyttämän elinympäristön mukaan. Eniten lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet metsien uudistamis- ja hoitotoimet ja metsäelinympäristöjen muutokset sekä avoimien elinympäristöjen sulkeutuminen. Myös rakentaminen ja maa-aineksen otto sekä kemialliset haittavaikutukset, kuten myrkyt, saasteet ja rehevöityminen ovat vaikuttaneet monen lajin uhanalaistumiseen.

   

Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä

Vuoden 2019 arvion mukaan Suomessa on 2 667 uhanalaista lajia, mikä on 11,9 prosenttia arvioiduista 22 418 lajista. Arvioitujen lajien määrä on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suuri.

Edellisen arvion 2 247 uhanalaisesta lajista (10,5 % arvioiduista lajeista) tilanne on parantunut 267 ja huonontunut 461 lajin kohdalla. Tämä osoittaa lajiston uhanalaistumiskehityksen jatkuneen, mutta myös suojelukeinojen toimineen monilla lajeilla.

Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä (31,9 %) sekä kulttuuriympäristöissä (19,4 %). Kulttuuriympäristöjen lajeista 62 % on perinneympäristöjen ja muiden maatalousympäristöjen lajeja. Muut kulttuurilajit elävät ensisijaisesti rakennetussa ympäristössä eli taajamissa, pihoissa, puistoissa ja jättömailla (30 %) tai yleensä erilaisilla ihmisvaikutteisilla alueilla (8 %). Metsissä ja kulttuuriympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

Metsäelinympäristöjen muutokset ovat yhteensä 615 lajin ensisijaisena uhanalaisuuden syynä. Merkittävimpiä niistä ovat vanhojen metsien väheneminen (21 %), metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet (19 %) ja lahopuun väheneminen (19 %). Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen, muualla sen vaikutukset uhanalaistumiseen ovat vielä vähäisiä. Voimakkainta uhanalaistuminen on soilla ja tunturipaljakalla.