Kehitysyhteistyö

Päivitetty: 11.10.2017
Seuraava päivitys: 18.10.2018

Kehitysyhteistyö eli kehitysapu

Indikaattori on muodostettu ulkoministeriön keräämien julkisen kehitysyhteistyön maksatusten sekä Tilastokeskuksen tuottamien bruttokansantulotietojen perusteella.

Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla vaikutetaan johdonmukaisesti maailmanlaajuisiin ponnistuksiin köyhyyden poistamiseksi taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen avulla. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ohella kehitysmaiden tukeminen pitkällä tähtäimellä vahvistaen maiden omia voimavaroja, jotta kehitysmaat voisivat päästä irti apuriippuvuudesta. Kehitysyhteistyön kautta vahvistetaan julkista taloushallintoa, lisätään eri hallinnonalojen toimivuutta ja palvelujen saatavuutta, tuetaan elinkeinotoimintaa, vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja kavennetaan korruption elintilaa kehitysmaissa.

   

Vuonna 2016 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön yhteensä 956 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 0,44 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Vuonna 2015 avun BKTL-osuus oli 0,55 prosenttia.

Kehitysyhteistyöksi laskettavat menot laskivat edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 35 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten siinä laskivat monenkeskinen kehitysyhteistyö (-59 %) sekä tuki kansalaisjärjestöille (-39 %). Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousi 14 prosenttiin.

Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista.