Lämpötilan kehitys

Päivitetty: 1.6.2021
Seuraava päivitys: 1.9.2021

Keskilämpötilojen seuraaminen pitkän ajan kuluessa antaa viitteitä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Lämpötilaan vaikuttavat kuitenkin monet eri seikat. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen esiintyvät heilahtelut liittyvät eri säätyyppien lukuisuuksien muutoksiin. Välillä meille puhaltavat lauhat eteläiset ja lounaiset ilmavirtaukset ja toisina vuosina taas ilmavirtausten suunta on useammin kylmältä pohjoisen puolelta.

Suomessa lämpötilat ovat kohonneet noin asteen verran viime vuosisadalta. Helsingissä lämpenemistä voimistaa kaupungistuminen. Lämpötilojen kohoaminen on ollut epätasaista ja se lähes peittyy meidän alueellemme tyypillisen ilmaston suuren luontaisen vaihtelun alle. Sen sijaan maapallon keskilämpötilan reilun puolen asteen kohoaminen 1900-luvulla on tilastollisesti merkitsevää.

   

Kevät oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen

Kevään, eli maalis-toukokuun, keskilämpötila vaihteli maan lounaisosan noin viidestä plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun kahteen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi. Kevääseen osui niin kylmiä kuin lämpimiäkin jaksoja, jotka tasoittivat keskilämpötilan lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja.

Kevään ylin lämpötila, +30,8 astetta, mitattiin toukokuun 19. päivä Ilomantsin Pötsönvaarassa ja alin lämpötila, oli puolestaan Kuhmon Kalliojoella maaliskuun 9. päivänä mitattu -38,9 astetta.

Keväällä mitattiin yhteensä viisi hellepäivää, kaikki toukokuussa. Maan itäosassa sekä maan keskivaiheilla hellepäiviä oli kahdesta kolmeen, mikä on harvinaisen paljon. Keskimäärin toukokuussa on 1 hellepäivä.