Lämpötilan kehitys 

Päivitetty: 1.3.2018 - Seuraava päivitys: 1.6.2018
   
 
 
Jaa

Talvi oli lauha kylmästä helmikuusta huolimatta

Talvi (joulu-helmikuu) oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista leudompi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa oli noin asteen tavanomaista kylmempää.
Helmikuu oli suuressa osassa maata 1–4 astetta tavanomaista kylmempi, mutta joulukuu sekä tammikuu olivat puolestaan tavanomaista lauhempia. Talvi 2018
oli viides peräkkäinen talvi, kun suuressa osassa maata oli tavanomaista leudompaa.

Kylmin lämpötila, -37,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä helmikuun 4. päivänä sekä ylin lämpötila, +7,2 astetta, mitattiin puolestaan joulukuun
7. päivänä Kökarissa.


Lähde:
Ilmatieteen laitos


Indikaattorin kuvaus

Keskilämpötilojen seuraaminen pitkän ajan kuluessa antaa viitteitä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Lämpötilaan vaikuttavat kuitenkin monet eri seikat. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen esiintyvät heilahtelut liittyvät eri säätyyppien lukuisuuksien muutoksiin. Välillä meille puhaltavat lauhat eteläiset ja lounaiset ilmavirtaukset ja toisina vuosina taas ilmavirtausten suunta on useammin kylmältä pohjoisen puolelta.

Suomessa lämpötilat ovat kohonneet noin asteen verran viime vuosisadalta. Helsingissä lämpenemistä voimistaa kaupungistuminen. Lämpötilojen kohoaminen on ollut epätasaista ja se lähes peittyy meidän alueellemme tyypillisen ilmaston suuren luontaisen vaihtelun alle. Sen sijaan maapallon keskilämpötilan reilun puolen asteen kohoaminen 1900-luvulla on tilastollisesti merkitsevää.