Lämpötilan kehitys

Päivitetty: 1.6.2018
Seuraava päivitys: 3.9.2018

Keskilämpötilojen seuraaminen pitkän ajan kuluessa antaa viitteitä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Lämpötilaan vaikuttavat kuitenkin monet eri seikat. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen esiintyvät heilahtelut liittyvät eri säätyyppien lukuisuuksien muutoksiin. Välillä meille puhaltavat lauhat eteläiset ja lounaiset ilmavirtaukset ja toisina vuosina taas ilmavirtausten suunta on useammin kylmältä pohjoisen puolelta.

Suomessa lämpötilat ovat kohonneet noin asteen verran viime vuosisadalta. Helsingissä lämpenemistä voimistaa kaupungistuminen. Lämpötilojen kohoaminen on ollut epätasaista ja se lähes peittyy meidän alueellemme tyypillisen ilmaston suuren luontaisen vaihtelun alle. Sen sijaan maapallon keskilämpötilan reilun puolen asteen kohoaminen 1900-luvulla on tilastollisesti merkitsevää.

   

Helle helli keväällä

Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Varsin kylmä maaliskuu kompensoi ennätyslämmintä toukokuuta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella.

Kevään alin lämpötila oli maaliskuun 7. päivänä Utsjoen Kevojärvellä mitattu -35,7 astetta. Kevään ylin lämpötila 29,6 astetta mitattiin puolestaan
15. toukokuuta Kemiössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kouvolan Utissa.

Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli keväällä enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana. Tänä keväänä hellepäiviä oli 14,
kun esimerkiksi keväällä 2017 oli vain yksi.