Kotitalouksien tulot

Päivitetty: 23.3.2018
Seuraava päivitys: 23.3.2019

Indikaattori kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista eri sosioekonomisten ryhmien kesken.

Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

Ekvivalentti tulo saadaan jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.

Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

   

Odotetusti pienituloisin sosioekonominen ryhmä on opiskelijakotitaloudet, jotka elävät pääasiassa saatujen tulonsiirtojen, kuten opintotuki, varassa. Ekvivalentti mediaanitulo oli tässä ryhmässä runsaat 11 400 euroa vuonna 2016. Työttömien kotitalouksissa vastaava tulo oli 2 200 euroa korkeampi. Myös eläkeläistalouksien mediaanitulot jäivät selvästi alle koko väestön mediaanin ollen noin 18 800 euroa vuonna 2016.

Tulojen lisäksi mielenkiintoista kuviossa on myös se, miten sosioekonomisten ryhmien tulot ovat kehittyneet eri taloussuhdanteissa. Kun taloudessa on mennyt hyvin, on myös kaikkien sosioekonomisten ryhmien tulokehitys ollut lähes poikkeuksetta positiivinen. Sen sijaan taantumien aikoina sosioekonomisten ryhmien tulokehityksissä esiintyy vaihtelua. Eläkeläiskotitalouksien ryhmässä mediaanitulot ovat suhdanteista riippumatta tasaisesti kasvaneet. Yksittäisissä eläkeläistalouksissa tilaston näyttämä positiivinen tulokehitys ei välttämättä näy, koska kysymys on pitkälti eläkeläisryhmien rakenteissa tapahtuneista muutoksista: Pienituloisia kansaneläkeläisiä on poistunut ryhmästä, kun taas ryhmään tulleet uudet eläkeläiset ovat olleet paremman eläketason kartuttaneita ansioeläkeläisiä.

Eläkeläistalouksien muita suotuisampaa tulokehitystä selittää myös se, ettei eläkeläisille tyypillisiin tuloihin (eli eläkkeisiin) ole ainakaan toistaiseksi tehty leikkauksia. Eläkeläisten taloudellista asemaa on parantanut myös eläkejärjestelmiin tehdyt parannukset, kuten takuueläkejärjestelmän käyttöönotto.

Työntekijäkotitalouksien reaalitulojen kasvu näyttää kuvion mukaan taittuneen 2010-luvun paikkeilla, jolloin elettiin viimeisimmän taloustaantuman alkuvaiheita. Ylempien toimihenkilötalouksien positiivinen reaalitulokehitys päättyi muutama vuosi myöhemmin. Aivan viime vuosina ovat myös yrittäjäkotitalouksien reaalitulot kääntyneet laskuun. Kaikista voimakkaimmin ovat viime vuosina alentuneet maatalousyrittäjäkotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot, jotka olivat vuonna 2016 selvästi matalammat kuin muutama vuosi aikaisemmin.