Toimialoittainen kehitys

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa hieman vuodentakaisesta mutta supistui edelliseen neljännekseen verrattuna. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni kolme prosenttia, mutta metsätalous kasvoi yhden prosentin vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotanto supistui kolme prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi kaksi prosenttia ja metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi yhden prosentin vuodentakaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tehdasteollisuuden tuotanto oli kokonaisuudessaan reilun prosentin korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen kasvu näyttää vielä jatkuvan, mutta maa- ja vesirakentaminen on kääntynyt laskuun.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi hieman edellisen neljänneksen tasolta, vuodentakaisesta kasvua kertyi kaksi prosenttia. Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna julkisten palveluiden arvonlisäys kasvoi kolme prosenttia ja yksityisten palveluiden arvonlisäys yhden prosentin.

Kaupan volyymi oli tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Auto- ja tukkukauppa supistuivat vuodentakaisesta mutta vähittäiskauppa kasvoi. Suotuisinta kehitystä nähtiin informaation ja viestinnän, liike-elämän palveluiden sekä koulutus-, terveys- yms. palveluissa.