Tuloerot

Päivitetty: 18.12.2018
Seuraava päivitys: 18.12.2019

Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran. Gini-kerroin on laskettu asuntokuntien käytettävissä olevista rahatuloista kulutusyksikköä kohden.

   

Tuloerot kasvoivat vuonna 2017

Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta. Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta suurituloisilla enemmän kuin keski- ja pienituloisilla. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten (tulokymmenykset V–IX) tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 2,2 prosenttia.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2017 arvon 27,7, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi ja lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,5 prosenttiyksikköä. Tästä suuri osa on seurausta tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.