Tuloerot

Päivitetty: 20.12.2017
Seuraava päivitys: 18.12.2018

Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran. Gini-kerroin on laskettu asuntokuntien käytettävissä olevista rahatuloista kulutusyksikköä kohden.

   

Tuloerot lähes ennallaan vuonna 2016

Tuloerot pysyivät lähes ennallaan vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta. Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta keskituloisilla enemmän kuin suuri- ja pienituloisilla. Väestön pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 0,7 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Muissa tulokymmenyksissä tulotaso kasvoi tasaisesti noin prosentin verran.

Tulonjakotilastojen kattamalla 50 vuoden ajanjaksolla tuloerot ovat nykyään vuosituhannen vaihteen tasolla sekä 1970-luvun alun tasolla. Pienimmillään tuloerot olivat 1980-luvun puolivälissä. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2016 arvon 27,2, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.