Opintojen eteneminen

Päivitetty: 12.3.2021
Seuraava päivitys: 12.3.2022

Indikaattori kuvaa yliopistokoulutuksen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua vuoden loppuun mennessä. Mukana ovat alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja yhä opiskelevat. Lisäksi on kuvattu tarkasteluaikana opintonsa keskeyttäneet, jotka ovat olleet töissä, työttöminä tai esim. vanhempainvapaalla.

Yhteiskunnan kehityksen ja työelämän elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijat saavat tukea opintojen viemiseksi loppuun ja valmistuttuaan siirtyminen työelämään olisi mahdollisimman luontevaa ja joustavaa. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen laajaa työväestöä, sillä työllisyysasteen suuruudella on suorat vaikutukset julkisen talouden tasapainoon ja taloudellisen huoltosuhteen vakauteen. Ongelmat korostuvat väestön ikääntyessä.

Opintojen etenemiseen ja mahdolliseen pitkittymiseen vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä tulevat työllistymisnäkymät. Työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat saavat jo opiskelujen aikana työkokemusta ja pystyvät tekemään töitä opiskelujen ohessa. Samalla yhteiskunnan pitää kuitenkin pystyä takaamaan opiskelijoiden toimeentulo tukemalla opiskelijoita opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien avulla. Tämän lisäksi julkisen hallinnon tulee työ- ja sosiaalipoliittisin keinoin tiivistää opiskelun ja työelämän välistä yhteyttä. Yhä harvempi valmistuu yhteen tiettyyn työtehtävään, mikä on tuonut haasteita oikean koulutuksen ja osaamisen hankkimiseen sekä työtehtäviä vastaavien työelämävalmiuksien keräämiseen.

   

Yliopisto-opiskelijoista 67 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkastellaan, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi: opiskelijoista 74 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa.

Kuten ammattikorkeakoulutuksessa myös yliopistokoulutuksen suorittamisessa oli suuria eroja sukupuolten välillä. Miesopiskelijoista ylemmän tai alemman tutkinnon suoritti enintään viidessä ja puolessa vuodessa 60 prosenttia ja naisopiskelijoista 72 prosenttia, jolloin sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli 12 prosenttiyksikköä. Enimmillään seitsemässä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen läpäisi 79 prosenttia naisista ja 68 prosenttia miehistä.