Koulutukseen hakeutuminen

Päivitetty: 13.12.2017
Seuraava päivitys: 13.12.2018

Indikaattori kuvaa peruskoulun päättäneiden sijoittumista jatko-opintoihin heti peruskoulun päättymisen jälkeen.

Koulutukseen hakeutumisen tilastointi on lähtökohtaisesti tärkeää, jotta voidaan tarkastella kuinka hyvin kansalaisten perusoikeus koulutukseen toteutuu. Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu peruskoulutuksen lisäksi yhteiskunnan tarjoamat yhtäläiset mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille.

Opintoihin hakeutumis-indikaattori kuvaa lisäksi eri alojen houkuttelevuutta sekä yhteiskunnan koulutusrakenteen ja kouluttautumisen kehitystä. Koulutussuuntien kehityksen ohella indikaattori antaa oleellista tietoa sosiaalisesta syrjäytymisestä, muiden sosiaalisten ongelmien syistä ja ongelmien realisoitumisen potentiaalista sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisen haasteista. Koulutuspolitiikan suurena haasteena onkin, kuinka koulutussuuntien ja eri alojen opiskelijamäärät saadaan vastaamaan työelämän vaatimuksia ja työvoimatarpeita.

Yhteiskunnan laaja koulutuspohja ja kansalaisten monipuolinen kouluttautuminen turvaa yhteiskunnan kasvua ja kehitystä. Koulutus on yksi keskeisimmistä työllisyyttä lisäävistä tekijöistä. Samalla kouluttautuminen ja sen tuoma työelämän joustavuus ja liikkuvuuden mahdollisuudet vähentävät sosioekonomista epätasa-arvoa kansalaisten välillä. Yhteiskunnan pitää myös taata, että kouluttautuminen on riittävän houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa. Opintojen jatkamisen ja lisäkouluttautumisen olennaisia esteitä ovat kodin ja opiskelun yhteensovittaminen sekä opiskelun aikaisen taloudellisen toimeentulon turvaaminen.

   

Peruskoulun 9. luokan päättäneistä lähes kaikki jatkoivat koulutuksessa

Peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli vuonna 2016 noin 57 600. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, hakematta jätti vain 0,1 prosenttia. Tytöistä 63 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon. Pojista 55 prosenttia haki ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaneiden peruskoulun päättäneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta 95 prosenttiin. Kymmenessä vuodessa osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Päättäneistä 53 prosenttia jatkoi lukiossa ja 42 prosenttia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkintoon johtavien koulutusten ulkopuolelle jääneet sijoittuivat valmentaviin tai valmistaviin koulutuksiin tai peruskoulun lisäopetukseen (10-luokka). Kaikkiaan noin 1 400 nuorta jäi koulutusten ulkopuolelle.