Koulutukseen hakeutuminen

Päivitetty: 10.12.2020
Seuraava päivitys: 10.12.2021

Indikaattori kuvaa peruskoulun päättäneiden sijoittumista jatko-opintoihin heti peruskoulun päättymisen jälkeen.

Koulutukseen hakeutumisen tilastointi on lähtökohtaisesti tärkeää, jotta voidaan tarkastella kuinka hyvin kansalaisten perusoikeus koulutukseen toteutuu. Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu peruskoulutuksen lisäksi yhteiskunnan tarjoamat yhtäläiset mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille.

Opintoihin hakeutumis-indikaattori kuvaa lisäksi eri alojen houkuttelevuutta sekä yhteiskunnan koulutusrakenteen ja kouluttautumisen kehitystä. Koulutussuuntien kehityksen ohella indikaattori antaa oleellista tietoa sosiaalisesta syrjäytymisestä, muiden sosiaalisten ongelmien syistä ja ongelmien realisoitumisen potentiaalista sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisen haasteista. Koulutuspolitiikan suurena haasteena onkin, kuinka koulutussuuntien ja eri alojen opiskelijamäärät saadaan vastaamaan työelämän vaatimuksia ja työvoimatarpeita.

Yhteiskunnan laaja koulutuspohja ja kansalaisten monipuolinen kouluttautuminen turvaa yhteiskunnan kasvua ja kehitystä. Koulutus on yksi keskeisimmistä työllisyyttä lisäävistä tekijöistä. Samalla kouluttautuminen ja sen tuoma työelämän joustavuus ja liikkuvuuden mahdollisuudet vähentävät sosioekonomista epätasa-arvoa kansalaisten välillä. Yhteiskunnan pitää myös taata, että kouluttautuminen on riittävän houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa. Opintojen jatkamisen ja lisäkouluttautumisen olennaisia esteitä ovat kodin ja opiskelun yhteensovittaminen sekä opiskelun aikaisen taloudellisen toimeentulon turvaaminen.

Tiedot perusopetuksen lisäopetukseen (10–luokalle) ja valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin siirtyneistä saatavilla vuodesta 2014 alkaen.

   

Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan alle 18-vuotiaista peruskoulun päättäneistä 2,4 prosenttia eli vajaa 1 400 oppilasta ei jatkanut koulutuksissa vuonna 2019. Lukiokoulutuksessa jatkoi 54 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia, perusopetuksen lisäopetuksessa (10-luokalla) 1 prosentti ja valmentavissa tai valmistavissa koulutuksissa 2 prosenttia. Kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 12 vuoden ajan.

Vuonna 2019 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 59 000, joista alle 18-vuotiaita oli 57 500. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, 1 prosentti jätti hakematta. Ensisijaisesti lukioon haki tytöistä 65 prosenttia ja pojista 43 prosenttia. Ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 33 prosenttia ja pojista 55 prosenttia.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun päättäneistä jatkoi 93 prosenttia (alle 18-vuotiaista 94 prosenttia). Päättäneistä 53 prosenttia (alle 18-vuotiaista 54 prosenttia) jatkoi lukiossa ja 40 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa (alle 18-vuotiaista myös 40 prosenttia). Ammatillisessa koulutuksessa jatkaneiden osuus väheni edellisvuodesta. Valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa jatkoi 1 300 ja peruskoulun lisäopetuksessa (10-luokka) lähes 800 peruskoulun päättänyttä. Kaikkiaan 1 900 peruskoulun päättänyttä jäi kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle, heistä 1 400 oli alle 18-vuotiaita.