Verotus

Päivitetty: 17.9.2021
Seuraava päivitys: 15.3.2022

Indikaattori kuvaa veroastetta eli julkisyhteisöjen keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Veroaste on yksi yleisimpiä kansainvälisissä vertailuissa käytettyjä julkisen sektorin koon mittareita.

Julkisen talouden kehitys sekä menojen ja tulojen välinen tasapaino vaikuttavat suoraan verotuksen määrään ja tarpeeseen. Hyvinvointivaltion tyypillisenä piirteenä on ollut julkisen sektorin laaja tehtäväkenttä ja suuret julkiset sosiaalimenot, mikä on näkynyt Suomen korkeana veroasteena ja useisiin eri sektoreihin kohdistuvana verotuksena. Kansantalouden kehityksen ja talouden tasapainon edellytyksenä onkin turvata riittävä työllisyys, joka mahdollistaa verotulojen riittävän kehityksen ja kattaa näin julkisten tulonsiirtojen rahoituksen.

Verotuksen kohdentumisella on lisäksi merkittävät heijastusvaikutukset yrityssektorin ja teollisuuden toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Kansallisen verojärjestelmän taloudelliset vaikutukset korostuvat etenkin nykyisillä globaaleilla markkinoilla. Teollisuuden elinvoimaisuuden kannalta verojärjestelmän on oltava riittävän selkeä ja ennustettava. Verotuksen tason tulee olla lisäksi kohtuullinen, jotta yritystoiminnan harjoittaminen on Suomessa kannattavaa ja kilpailukykyistä kansainvälisiin kilpailijoihin nähden.

Verotus näkyy myös kotitalouksien ostovoiman kehityksessä ja siten kysynnän ja kaupan kasvunäkymissä. Veropolitiikalla voidaankin ohjailla kansalaisten kulutusta haluttuun suuntaan verottamalla kohdennetusti tiettyjä hyödykkeitä esimerkiksi haittaveroin. Toisaalta samaan aikaan julkinen hallinto voi veroratkaisuin kannustaa yrittäjiä investoimaan ja aktivoida kuluttajien kysyntää heikkoina taloudellisina aikoina.

   

Verokertymä pieneni 1,9 prosenttia vuonna 2020

Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä pieneni 1,9 prosenttia vuonna 2020 pääosin koronapandemiaan liittyvien syiden vuoksi. Kertymä oli yhteensä 99,5 miljardia euroa. Veroaste laski edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 42,1 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2020 koskevista ennakkotiedoista. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä oli 342 miljoonaa euroa suurempi kuin maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten tietojen mukaan, suurimpana tekijänä arvonlisäverotietojen tarkentuminen.

Veroasteen lisäksi voidaan tarkastella nettoveroastetta, joka lasketaan vähentämällä julkisyhteisöjen saamista veroista niiden maksamat tulonsiirrot. Vuonna 2020 nettoveroaste oli 15,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja lukema oli 2,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Koronatilanne vaikutti nettoveroasteen pienenemiseen etenkin tulonsiirtojen kasvun, mutta myös verojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymien pienenemisen vuoksi.

Arvonlisäveron tuotto kasvoi edellisvuodesta 0,2 prosenttia ja oli 22,0 miljardia euroa. Kansantalouden tilinpidon suoriteperusteisessa arvonlisäveron kertymässä ovat mukana myös koronatilanteen vuoksi tehdyillä maksujärjestelyillä lähivuosille maksettavaksi siirretyt vuoden 2020 verot. Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät pienenivät 4,0 prosenttia, euromääräisesti merkittävimpinä rahapelitoiminnan voittovarat, jotka pienenivät 32,1 prosenttia ja olivat 746 miljoonaa euroa, sekä auto- ja moottoripyörävero, jonka kertymä pieneni 19,5 prosenttia ja oli 713 miljoonaa euroa. Arpajaisveron tuotto väheni rahapelitoiminnan voittovarojen tapaan huomattavasti (23,1 prosenttia), ja sen kertymä jäi 170 miljoonaan. Energiaverojen kertymä pieneni 1,0 prosenttia ja oli 4,3 miljardia euroa. Kertymät kasvoivat lähinnä virvoitusjuomaverossa (16,1 prosenttia), apteekkimaksussa (5,3 prosenttia), vakuutusmaksuverossa (3,9 prosenttia), tupakkaverossa (3,4 prosenttia), alkoholijuomaverossa (2,6 prosenttia) ja ajoneuvoverossa (1,6 prosenttia). Näistä suurimmat euromääräiset kertymät olivat alkoholijuomaveron 1,5 miljardia, ajoneuvoveron 1,2 miljardia ja tupakkaveron 1,1 miljardia euroa.

Kotitalouksien maksaman tuloveron kertymä kasvoi 1,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 29,8 miljardia euroa. Merkittävä tekijä verotulojen vähenemisessä oli yhteisöjen tulovero, jonka kertymä (5,0 miljardia euroa) pieneni 17,8 prosenttia edellisvuodesta. Omaisuusverojen kertymä kasvoi 2,8 prosenttia. Perintö- ja lahjaveron kertymä vuonna 2020 oli 797 miljoonaa euroa eli 6,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019. Varainsiirtoveron kertymä oli 822 miljoonaa euroa ja se supistui edellisvuodesta 4,1 prosenttia.