Ammatillinen järjestäytyminen

Päivitetty: 5.10.2018
Seuraava päivitys: 30.9.2019

Indikaattorin tiedot perustuvat vuosittain tehtävän työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tietoihin.Ammatillisesti järjestäytynyt on henkilö, joka on jonkin ammattiliiton jäsen. Osa palkansaajista kuuluu pelkästään joko yksityiseen tai ammattiliittojen yhteydessä toimiviin työttömyyskassoihin.

Kokonaiskuvan luominen järjestöjen merkityksestä suomalaiselle demokratialle edellyttää, että järjestöosallistumista tarkastellaan sekä yksilö että organisaatio tasolla. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu vain edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös vaikuttamisen kanavina kansalaisille. Järjestöosallistuminen tukee, osana muuta poliittista toimintaa, poliittisen järjestelmän monimuotoisuutta. Suomessa on pitkät perinteet työmarkkinajärjestöjen konsensuaalisille ja keskitetyille palkka- ja tulopoliittisille ratkaisuille, joissa valtio on ollut aktiivisesti mukana tukemalla yhteispäätöksien syntymistä tulonjaon ja veropolitiikan keinoin.

Perinteisesti suomalaisten järjestäytymisaste on ollut korkeaa. Suurin osa suomalaisista kuuluukin johonkin ammattiliittoon. Järjestöosallistumisen kehitystendenssit osoittavat kuitenkin, että viime vuosikymmenten aikana järjestöosallistumisen muodot ja laatu ovat muuttuneet. Lisäksi kansalaisten kiinnittyneisyys yhdistyksiin ja järjestötoimintaa on vähentynyt. Muutosta voidaan osaltaan selittää ikärakenteen painopisteen siirtymisellä vanhempiin ikäluokkiin, jolloin nuorten osuus järjestäytymisestä on vähentynyt samassa suhteessa. Kansalaisten osallistumisen tavat ovat myös muuttuneet. Luonteeltaan kevyemmät ja matalamman hierarkiarakenteen järjestöt ovat määrällisesti kasvaneet. Yhteiskunnallispoliittisista työ- ja ammattijärjestöistä on siirrytty vapaa-ajan harrastejärjestöihin ja yhden asian liikkeisiin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä.

   

Muutokset palkansaajien ammatillisessa järjestäytymisessä ovat työolobarometrin mukaan olleet 2000-luvulla melko pieniä. Sen sijaan taloudellista turvaa työttömyyden varalle on viime vuosina haettu aiempaa useammin pelkästä työttömyyskassan jäsenyydestä. Palkansaajista miltei kolmella neljästä oli vuonna 2017 ammattiliiton jäsenyys ja lisäksi 17 prosenttia kuului vain työttömyyskassaan. Ainoastaan yksi kymmenestä ei ole ammattiliiton eikä työttömyyskassan jäsen.

Naiset kuuluvat miehiä useammin ammattiliittoon. Miehet taas ovat naisia useammin pelkän työttömyyskassan jäseniä. Naisista neljä viidestä ja miehistä kolmannes kertoi viime vuonna, että kuului ammattiliittoon. Pelkkään työttömyyskassaan kuului viidennes miehistä ja 13 prosenttia naisista.