Ammatillinen järjestäytyminen

Päivitetty: 10.11.2020
Seuraava päivitys: 29.10.2021

Indikaattorin tiedot perustuvat vuosittain tehtävän työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tietoihin.Ammatillisesti järjestäytynyt on henkilö, joka on jonkin ammattiliiton jäsen. Osa palkansaajista kuuluu pelkästään joko yksityiseen tai ammattiliittojen yhteydessä toimiviin työttömyyskassoihin.

Kokonaiskuvan luominen järjestöjen merkityksestä suomalaiselle demokratialle edellyttää, että järjestöosallistumista tarkastellaan sekä yksilö että organisaatio tasolla. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu vain edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös vaikuttamisen kanavina kansalaisille. Järjestöosallistuminen tukee, osana muuta poliittista toimintaa, poliittisen järjestelmän monimuotoisuutta. Suomessa on pitkät perinteet työmarkkinajärjestöjen konsensuaalisille ja keskitetyille palkka- ja tulopoliittisille ratkaisuille, joissa valtio on ollut aktiivisesti mukana tukemalla yhteispäätöksien syntymistä tulonjaon ja veropolitiikan keinoin.

Perinteisesti suomalaisten järjestäytymisaste on ollut korkeaa. Suurin osa suomalaisista kuuluukin johonkin ammattiliittoon. Järjestöosallistumisen kehitystendenssit osoittavat kuitenkin, että viime vuosikymmenten aikana järjestöosallistumisen muodot ja laatu ovat muuttuneet. Lisäksi kansalaisten kiinnittyneisyys yhdistyksiin ja järjestötoimintaa on vähentynyt. Muutosta voidaan osaltaan selittää ikärakenteen painopisteen siirtymisellä vanhempiin ikäluokkiin, jolloin nuorten osuus järjestäytymisestä on vähentynyt samassa suhteessa. Kansalaisten osallistumisen tavat ovat myös muuttuneet. Luonteeltaan kevyemmät ja matalamman hierarkiarakenteen järjestöt ovat määrällisesti kasvaneet. Yhteiskunnallispoliittisista työ- ja ammattijärjestöistä on siirrytty vapaa-ajan harrastejärjestöihin ja yhden asian liikkeisiin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä.

Työolobarometrissa otettiin käyttöön painokertoimet vuonna 2019, painot laskettiin takautuvati vuosien 2012-2018 aineistoille.

   

Palkansaajien ammattijärjestöön kuuluminen on vähentynyt tasaisesti viime vuosina ja työttömyyskassaan kuuluminen vastaavasti yleistynyt. Palkansaajista 67 prosenttia kuului ammattiliittoon ja 19 prosenttia työttömyyskassaan vuonna 2019. Hieman useampi kuin joka kymmenes (14 %) palkansaaja ei kuulunut ammattiliittoon eikä kassaan vuonna 2019.

Naiset kuuluvat miehiä useammin ammattiliittoon. Miehet taas ovat naisia useammin pelkän työttömyyskassan jäseniä. Naisista 75 prosenttia ja miehistä kolme viidestä kertoi vuonna 2019 kuuluvansa ammattiliittoon. Pelkkään työttömyyskassaan kuului miehistä 24 prosenttia ja naisista 14 prosenttia. Miehistä 17 prosenttia ei kuulunut kassaan eikä liittoon, naisista hieman harvempi (12 %).