Ammatillinen järjestäytyminen

Päivitetty: 3.1.2022
Seuraava päivitys: 29.10.2022

Indikaattorin tiedot perustuvat vuosittain tehtävän työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tietoihin.Ammatillisesti järjestäytynyt on henkilö, joka on jonkin ammattiliiton jäsen. Osa palkansaajista kuuluu pelkästään joko yksityiseen tai ammattiliittojen yhteydessä toimiviin työttömyyskassoihin.

Kokonaiskuvan luominen järjestöjen merkityksestä suomalaiselle demokratialle edellyttää, että järjestöosallistumista tarkastellaan sekä yksilö että organisaatio tasolla. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu vain edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös vaikuttamisen kanavina kansalaisille. Järjestöosallistuminen tukee, osana muuta poliittista toimintaa, poliittisen järjestelmän monimuotoisuutta. Suomessa on pitkät perinteet työmarkkinajärjestöjen konsensuaalisille ja keskitetyille palkka- ja tulopoliittisille ratkaisuille, joissa valtio on ollut aktiivisesti mukana tukemalla yhteispäätöksien syntymistä tulonjaon ja veropolitiikan keinoin.

Perinteisesti suomalaisten järjestäytymisaste on ollut korkeaa. Suurin osa suomalaisista kuuluukin johonkin ammattiliittoon. Järjestöosallistumisen kehitystendenssit osoittavat kuitenkin, että viime vuosikymmenten aikana järjestöosallistumisen muodot ja laatu ovat muuttuneet. Lisäksi kansalaisten kiinnittyneisyys yhdistyksiin ja järjestötoimintaa on vähentynyt. Muutosta voidaan osaltaan selittää ikärakenteen painopisteen siirtymisellä vanhempiin ikäluokkiin, jolloin nuorten osuus järjestäytymisestä on vähentynyt samassa suhteessa. Kansalaisten osallistumisen tavat ovat myös muuttuneet. Luonteeltaan kevyemmät ja matalamman hierarkiarakenteen järjestöt ovat määrällisesti kasvaneet. Yhteiskunnallispoliittisista työ- ja ammattijärjestöistä on siirrytty vapaa-ajan harrastejärjestöihin ja yhden asian liikkeisiin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä.

Työolobarometrissa otettiin käyttöön painokertoimet vuonna 2019, painot laskettiin takautuvati vuosien 2012-2018 aineistoille.

   

Palkansaajien ammattijärjestöön kuuluminen on vähentynyt viime vuosina ja työttömyyskassaan kuuluminen on vastaavasti yleistynyt. Vuonna 2020 laskeva trendi kuitenkin tasaantui ja palkansaajista edellisvuotta hieman useampi (69 %) kertoi kuuluvansa ammattiliittoon. Vain työttömyyskassan jäsenyys oli viidenneksellä palkansaajista.

Naiset kuuluvat miehiä useammin ammattiliittoon. Miehet taas ovat naisia useammin pelkän työttömyyskassan jäseniä. Naisista 77 prosenttia ja miehistä 61 prosenttia kertoi vuonna 2020 kuuluvansa ammattiliittoon. Pelkkään työttömyyskassaan kuului miehistä 24 prosenttia ja naisista 15 prosenttia.