Ulkomaankauppa kansantaloudessa

Päivitetty: 15.3.2019
Seuraava päivitys: 20.6.2019

Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.

Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.

Ulkomaankaupan kehityksellä on keskeinen vaikutus kansantalouden suhdanteisiin ja julkisen talouden tasapainoon. Ulkomaankauppa muodostaakin merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Talouden ja kaupan kasvun lisäksi ulkomaankaupan kehitys samalla mittaa Suomen elinkeinoelämän ja yrityssektorin toimintaedellytysten kilpailukykyisyyttä ja houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten investointien näkökulmasta.

Ulkomaankauppaan vaikuttavat muun muassa globaalin talouden suhdanteet, kokonaiskysynnän vaihtelut, yleinen hintakehitys, kansallisen verojärjestelmän kilpailukyisyys sekä kansainvälistä kauppaa ohjaavat säädökset. Kansainvälisillä markkinoilla kansallinen liikkumavara ja kyky ohjata kaupan kehitystä ovat vähentyneet ratkaisevasti viime vuosina. Talouden muuttuneiden olosuhteiden ja markkinoiden kansainvälistymisen, EU-integraation sekä rahaliittojäsenyyden myötä kansalliseen talouspolitiikkaan vaikutetaankin jatkossa entistä vahvemmin elinkeinopolitiikan keinoin.

   
Tuonnin arvo kasvoi 7,9 prosenttia vuonna 2018. Tuonnin volyymi nousi 4,2 prosenttia ja tuontituotteiden hinnat nousivat 3,5 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettoviennin arvo oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vientihintojen noustessa tuontihintoja nopeammin bruttokansantuloon kohdistuva vaihtosuhdevaikutus oli positiivinen.