Ulkomaankauppa kansantaloudessa

Päivitetty: 12.7.2018
Seuraava päivitys: 31.1.2019

Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.

Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.

Ulkomaankaupan kehityksellä on keskeinen vaikutus kansantalouden suhdanteisiin ja julkisen talouden tasapainoon. Ulkomaankauppa muodostaakin merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Talouden ja kaupan kasvun lisäksi ulkomaankaupan kehitys samalla mittaa Suomen elinkeinoelämän ja yrityssektorin toimintaedellytysten kilpailukykyisyyttä ja houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten investointien näkökulmasta.

Ulkomaankauppaan vaikuttavat muun muassa globaalin talouden suhdanteet, kokonaiskysynnän vaihtelut, yleinen hintakehitys, kansallisen verojärjestelmän kilpailukyisyys sekä kansainvälistä kauppaa ohjaavat säädökset. Kansainvälisillä markkinoilla kansallinen liikkumavara ja kyky ohjata kaupan kehitystä ovat vähentyneet ratkaisevasti viime vuosina. Talouden muuttuneiden olosuhteiden ja markkinoiden kansainvälistymisen, EU-integraation sekä rahaliittojäsenyyden myötä kansalliseen talouspolitiikkaan vaikutetaankin jatkossa entistä vahvemmin elinkeinopolitiikan keinoin.

   
Viennin volyymi kasvoi 7,5 prosenttia vuonna 2017 ja tuonnin volyymi kasvoi 3,5 prosenttia. Tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat, sekä tuonti että vienti lisääntyivät käyvin hinnoin. Tavaroiden vienti kasvoi enemmän kuin tavaroiden tuonti. Palveluiden vienti lisääntyi selvästi enemmän kuin tuonti, palveluiden vienti oli kuitenkin noin miljardi euroa pienempi kuin tuonti. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 38,5 prosenttiin ja tuonnin suhde 38,2 prosenttiin.