Energian loppukäyttö

Päivitetty: 11.12.2018
Seuraava päivitys: 12.12.2019

Suomessa käytetään paljon energiaa henkeä kohti. Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme, pitkät etäisyydet ja melko energiavaltainen teollisuutemme. Myös kulutustottumukset vaikuttavat suuresti energian kulutukseen. Kestävän kehityksen näkökulmasta energian käyttöä tulisi vähentää.

Uudet innovaatiot vähentävät energian loppukäyttöä liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä, mutta toisaalta esimerkiksi liikenteen kasvu on tasaisesti kasvattanut liikenteen energian käyttöä. Myös pienten kodinkoneiden sähkön kulutuksen pieneneminen vaikuttaa energian loppukäyttöön. Talouden rakenteiden muuttuessa teollisuuden energian käyttö sen sijaan saattaa vähentyä palveluiden osuuden kasvaessa. Toisaalta talouden kehitys vaikuttaa myös suoraan teollisuuden energian käyttöön.

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt.

Energian loppukäyttö on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Se jakautuu teollisuus-, liikenne-, rakennusten lämmitys- ja muut -sektoreille. Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön.

   
Energian loppukäyttö laski prosentin verrattuna edelliseen vuoteen. Teollisuustuotannon kasvu jatkui edelleen, mikä näkyi myös noin prosentin kasvuna teollisuuden loppukulutuksessa. Energiaintensiivisistä toimialoista etenkin metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden kasvu näkyi lisääntyneenä polttoaineen ja sähkön kulutuksena. Teollisuus on energian loppukulutussektoreista suurin 47 prosentin osuudellaan.

Rakennusten lämmitysenergiaa kului puolestaan prosentti edellisvuotta vähemmän vuonna 2017. Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta, mikä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkön käytön kasvuna. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila.

Liikenteen energian käyttö nousi vajaat puoli prosenttia vuonna 2017. Bensiinin kulutus jatkoi edelleen laskuaan, kun taas dieselöljyn kulutus jatkoi kasvu-uralla. Dieselöljyn merkittävin käyttökohde on elinkeinoelämän kuljetukset. Liikenteen osuus oli 16 prosenttia energian loppukäytöstä. Suomessa liikennepolttoaineet sisältävät biokomponentteja, jotka ovat mukana bensiinin ja dieselin kokonaismäärissä. Lentopetrolin kokonaiskäyttö kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta. Lentopetrolista lähes 90 prosenttia käytetään ulkomaanliikenteessä.