Energian loppukäyttö

Päivitetty: 12.12.2019
Seuraava päivitys: 21.12.2020

Suomessa käytetään paljon energiaa henkeä kohti. Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme, pitkät etäisyydet ja melko energiavaltainen teollisuutemme. Myös kulutustottumukset vaikuttavat suuresti energian kulutukseen. Kestävän kehityksen näkökulmasta energian käyttöä tulisi vähentää.

Uudet innovaatiot vähentävät energian loppukäyttöä liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä, mutta toisaalta esimerkiksi liikenteen kasvu on tasaisesti kasvattanut liikenteen energian käyttöä. Myös pienten kodinkoneiden sähkön kulutuksen pieneneminen vaikuttaa energian loppukäyttöön. Talouden rakenteiden muuttuessa teollisuuden energian käyttö sen sijaan saattaa vähentyä palveluiden osuuden kasvaessa. Toisaalta talouden kehitys vaikuttaa myös suoraan teollisuuden energian käyttöön.

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt.

Energian loppukäyttö on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Se jakautuu teollisuus-, liikenne-, rakennusten lämmitys- ja muut -sektoreille. Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön.

   

Energian loppukäyttö nousi prosentin verrattuna edelliseen vuoteen. Teollisuustuotannon kasvu jatkui edelleen, mikä näkyi myös noin prosentin kasvuna teollisuuden loppukulutuksessa. Voimakkainta energiankäytön kasvu oli energiaintensiivisillä toimialoilla, metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa. Etenkin metsäteollisuuden kasvu lisäsi puupolttoaineiden kulutusta. Teollisuus on energian loppukulutussektoreista suurin 47 prosentin osuudellaan

Rakennusten lämmitysenergiaa kului puolestaan prosentti edellisvuotta vähemmän vuonna 2018. Sää oli edellistä vuotta lämpimämpi, mikä laski lämmitysenergian tarvetta. Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta, mikä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkön käytön kasvuna. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila.

Liikenteen energian käyttö nousi vajaat puoli prosenttia vuonna 2018. Bensiinin kulutus laski edelleen, kun taas dieselöljyn kulutus jatkoi kasvu-uralla. Dieselöljyn merkittävin käyttökohde on elinkeinoelämän kuljetukset. Liikennepolttoaineiden kokonaismääriin sisältyvät nestemäisten biopolttoaineiden osuudet. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kotimaan tieliikenteen energiasta Suomessa vuonna 2018 oli noin 11 prosenttia, josta nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu osuus oli 10,1 prosenttia (tuplalaskenta huomioon ottaen xx %). sähkön osuus 0,5 prosenttia, maakaasun osuus 0,1 prosenttia ja biokaasun osuus 0,1 prosenttia. Biokaasun liikennekäyttö kasvoi 79 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikenteen osuus oli kaikkiaan 16 prosenttia energian loppukäytöstä.