Energian loppukäyttö

Päivitetty: 21.12.2020
Seuraava päivitys: 16.4.2021

Suomessa käytetään paljon energiaa henkeä kohti. Energian kulutukseen vaikuttaa kylmä ilmastomme, pitkät etäisyydet ja melko energiavaltainen teollisuutemme. Myös kulutustottumukset vaikuttavat suuresti energian kulutukseen. Kestävän kehityksen näkökulmasta energian käyttöä tulisi vähentää.

Uudet innovaatiot vähentävät energian loppukäyttöä liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä, mutta toisaalta esimerkiksi liikenteen kasvu on tasaisesti kasvattanut liikenteen energian käyttöä. Myös pienten kodinkoneiden sähkön kulutuksen pieneneminen vaikuttaa energian loppukäyttöön. Talouden rakenteiden muuttuessa teollisuuden energian käyttö sen sijaan saattaa vähentyä palveluiden osuuden kasvaessa. Toisaalta talouden kehitys vaikuttaa myös suoraan teollisuuden energian käyttöön.

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt.

Energian loppukäyttö on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Se jakautuu teollisuus-, liikenne-, rakennusten lämmitys- ja muut -sektoreille. Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön.

   

Energian loppukulutus laski 1,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Loppukulutus väheni eniten teollisuudessa, yli 2 prosenttia. Etenkin metallien jalostuksessa, mutta myös metsä- ja kemianteollisuudessa nähtiin laskua sekä tuotannon volyymeissä että käytetyssä energiassa. Teollisuuden käyttämissä polttoaineissa on jo pitkään näkynyt rakenteellista siirtymää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia polttoaineita, mikä kehitys jatkui edelleen. Teollisuus kattaa 45 prosenttia energian loppukulutuksesta.

Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus laski 2 prosentilla edellisvuoteen verrattuna asuntojen lukumäärän ja tilavuuden kasvun jatkumisesta huolimatta. Vuosi 2019 oli Etelä-Suomessa lämpimämpi kuin vuosi 2018, Pohjois-Suomessa tilanne oli päinvastainen. Muiden kuin asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksessa kehitys on samansuuntainen, mutta luvuissa on tällä hetkellä epävarmuutta laskentamallin vuoksi. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta, mikä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkön käytön kasvuna.

Kotimaan liikenteen osuus oli kaikkiaan 16,5 prosenttia energian loppukäytöstä. Liikenteen energian käyttö väheni prosentin vuonna 2019. Bensiinin kulutus laski edelleen, 2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Myös dieselöljyn kulutus väheni 2 prosenttia aiempien vuosien kasvun jälkeen. Liikennepolttoaineiden kokonaismääriin sisältyvät nestemäisten biopolttoaineiden osuudet. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kotimaan tieliikenteen energiasta Suomessa vuonna 2019 oli noin 11 prosenttia. Tästä valtaosa oli nestemäisiä biopolttoaineita. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttö kasvoi voimakkaasti, mutta niiden osuudet ovat edelleen pieniä. Sähkön osuus oli 0,2 prosenttia, biokaasun osuus 0,2 prosenttia ja maakaasun osuus 0,1 prosenttia.