Energian kulutus

Päivitetty: 21.12.2020
Seuraava päivitys: 16.4.2021

Energian tuotannolla ja kulutuksella on keskeinen rooli yhteiskunnassa, koska suuri osa yhteiskunnan toiminnoista on energian varassa ja energian kulutuksesta syntyy suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä. Energialähteiden valinta vaikuttaa merkittävästi ympäristöntilaan ja erityisesti ilmastonmuutokseen. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on omat ympäristövaikutuksensa, mutta ympäristön kannalta merkittävintä on valinta uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden välillä.

Energian kulutus heijastuu usein suoraan sekä bruttokansantuotteen kehitykseen että kasvihuonekaasupäästöihin. Kestävässä yhteiskunnassa bruttokansantuotteen kasvun tulisi irtikytkeytyä energiankulutuksesta ja samalla fossiilisten polttoaineiden osuuden tulisi laskea. Tavallinen kansalainen voi vaikuttaa energian kulutuksen kehitykseen omilla valinnoillaan, joihin kuuluu mm. sähkön kulutus ja liikkuminen.

Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.

Energian kokonaiskulutustilasto sisältää tiedot fossiilisten polttoaineiden, energiaturpeen, uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian käytöstä sekä sähkön nettotuonnista.

   

Energian kokonaiskulutus väheni ja uusiutuvan energian kulutus kasvoi prosentin vuonna 2019

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2019, mikä vastasi prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 86,1 terawattituntia (TWh), mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus väheni yhteensä 7 prosenttia. Eniten vähenivät hiilen ja turpeen käyttö, 20 ja 8 prosenttia. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät vastaavasti 7 prosenttia. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi prosentin yltäen aikaisempien vuosien tapaan ennätykselliselle tasolle.

Uusiutuvan energian käyttö nousi prosentin vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Puupolttoaineiden käyttö jatkoi kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin ja niiden käyttö nousi jälleen vuonna 2019 ennätykselliselle tasolle. Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28 prosenttia vuonna 2019. Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden käyttö kasvoi 2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Vesitilanteesta riippuvainen vesivoiman tuotanto laski 7 prosenttia. Vesivoiman tuotanto väheni neljättä vuotta peräkkäin, mutta tuulivoiman tuotanto jatkoi kasvuaan nousten 3 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Tuulivoiman vuosituotanto saavutti uuden ennätyksensä, kun vuonna 2019 käynnistyi lähes 80 uutta tuulivoimalaa. Aurinkovoiman käytön 53 prosentin kasvusta huolimatta sen osuus on edelleen pieni, 0,5 promillea energian kokonaiskulutuksesta.

Uusiutuvilla energialähteillä katettiin lähes 38 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 43 prosenttia loppukulutuksesta vuonna 2019. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti kasvun ollen 2010-luvulla vielä selkeästi aiempaa nopeampaa.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa nousi 43 prosenttiin vuonna 2019. Suomi on ylittänyt uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuodesta 2014 lähtien. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta väheni 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten väheni hiilen ja turpeen kulutus, 20 ja 8 prosenttia. Suurin osa hiilen energiakäytöstä on kivihiiltä, jonka kulutus väheni 23 prosenttia. Hiilen kulutukseen sisältyy kivihiilen lisäksi teollisuudessa käytettävät koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Fossiilisen öljyn kulutus väheni kaksi prosenttia ja maakaasun 3 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöt vähenivät eniten sähkön ja lämmön tuotannossa. Energiasektorin polttoperäiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 7 prosenttia edellisvuodesta.

Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 18 prosenttia ja sen käyttö kasvoi noin 5 prosenttia edellisiin vuosiin 2017 ja 2018 verrattuna, jolloin ydinvoiman tuotanto oli muutaman prosentin keskimääräistä alemmalla tasolla. Muiden energialähteiden osuus oli edelleen 6 prosenttia. Muihin energialähteisiin sisältyy mm. sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö.