Energian kulutus

Päivitetty: 12.12.2019
Seuraava päivitys: 21.12.2020

Energian tuotannolla ja kulutuksella on keskeinen rooli yhteiskunnassa, koska suuri osa yhteiskunnan toiminnoista on energian varassa ja energian kulutuksesta syntyy suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä. Energialähteiden valinta vaikuttaa merkittävästi ympäristöntilaan ja erityisesti ilmastonmuutokseen. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on omat ympäristövaikutuksensa, mutta ympäristön kannalta merkittävintä on valinta uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden välillä.

Energian kulutus heijastuu usein suoraan sekä bruttokansantuotteen kehitykseen että kasvihuonekaasupäästöihin. Kestävässä yhteiskunnassa bruttokansantuotteen kasvun tulisi irtikytkeytyä energiankulutuksesta ja samalla fossiilisten polttoaineiden osuuden tulisi laskea. Tavallinen kansalainen voi vaikuttaa energian kulutuksen kehitykseen omilla valinnoillaan, joihin kuuluu mm. sähkön kulutus ja liikkuminen.

Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.

Energian kokonaiskulutustilasto sisältää tiedot fossiilisten polttoaineiden, energiaturpeen, uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian käytöstä sekä sähkön nettotuonnista.

   

Fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttö kasvoivat Suomessa vuonna 2018

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,38 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2018, mikä vastasi 2 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 87,5 terawattituntia (TWh), mikä oli 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus kasvoi yhteensä 3 prosenttia. Eniten kasvoivat maakaasun ja turpeen käyttö, molemmat 15 prosenttia. Myös uusiutuvan energian käyttö kasvoi 2 prosenttia säilyen aikaisempien vuosien tapaan ennätyksellisellä tasolla. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat 3 prosenttia maakaasun ja turpeen käytön lisääntymisen seurauksena.

Uusiutuvan energian käyttö nousi 2 prosenttia vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Puupolttoaineet pysyivät Suomen suurimpana energialähteenä ja niiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia. Puupolttoaineiden kulutus kasvoi yhteensä 3 prosenttia ja eniten kasvoi metsäteollisuuden mustalipeän käyttö 8 prosenttia lisääntyneen sellun tuotannon myötä. Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Vesitilanteesta riippuvainen vesivoiman tuotanto laski 10 prosenttia, mutta sitä kompensoi osaltaan tuulivoima, jonka tuotanto nousi 22 prosenttia. Suhteellisesti eniten nousi aurinkovoiman käyttö, 63 prosenttia, mutta sen osuus energian kokonaiskulutuksessa on edelleen pieni, 0,3 promillea.

Uusiutuvilla energialähteillä katettiin lähes 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja yli/noin 40 prosenttia loppukäytöstä vuonna 2018. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia. Siitä lähtien se on kasvanut tasaisesti ja kasvu on 2010-luvulla nopeutunut.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa oli yli 40 prosenttia vuonna 2018. Suomi on ylittänyt uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuodesta 2014 lähtien. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta säilyi edellisen vuoden tasolla, yhteensä 40 prosentissa, vaikka niiden kulutus kasvoi yhteensä 3 prosenttia. Eniten kasvoivat maakaasun ja turpeen käyttö, molemmat 15 prosenttia. Maakaasun kulutus kääntyi kasvuun useita vuosia kestäneen laskun jälkeen. Maakaasua käytettiin edellisvuotta enemmän sähkön ja lämmön tuotannossa. Energiaturpeen käyttö oli vuonna 2018 korkeammalla tasolla moneen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Alkuvuonna turpeen käyttö kasvoi lämmityskauden poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuen. Maakaasun ja energiaturpeen käytön kasvua siivittivät myös kohonneet sähkön tukkuhinnat. Öljyn kulutus puolestaan laski edellisvuodesta prosentilla. Hiilen kulutus pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta kivihiilen kulutus laski 4 prosenttia. Hiilen kulutukseen sisältyy kivihiilen lisäksi teollisuudessa käytettävät koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 3 prosenttia fossiilisten ja turpeen käytön lisääntymisen seurauksena

Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 17 prosenttia ja muilla energialähteillä 6 prosenttia. Muihin energialähteisiin sisältyy mm. sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö.