Konkurssit 

Päivitetty: 18.4.2018 - Seuraava päivitys: 16.5.2018
   
 
 
Jaa

Konkurssien määrä kasvoi tammi–maaliskuussa 2018 edellisvuodesta 60,4 prosenttia

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–maaliskuussa 2018 pantiin vireille 733 konkurssia, mikä on 276 konkurssia (60,4 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 556, mikä on 1 182 henkilöä (49,8 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2017 tammi–maaliskuussa vireille pantujen konkurssien määrä oli poikkeuksellisen matala, mikä johtui tuolloin verohallinnon tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä määrästä.

Ero vireille pantujen konkurssien määrässä tammi–maaliskuussa 2017 ja 2018 on suuri. Tämä johtui osittain verohallinnon vuodenvaihteessa 2016–2017 toteuttamasta tietojärjestelmämuutoksesta, jonka seurauksena verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrä väheni marraskuusta 2016 lähtien. Tietojärjestelmämuutos vaikutti konkurssihakemusten määrään vielä alkuvuodesta 2017. Tammi–maaliskuussa 2018 verohallinto tekikin 339,8 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vastaavasti muut hakijaryhmät (vakuutuslaitokset, muut velkojat ja velalliset itse) tekivät vastaavana ajankohtana 0,5 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Konkurssit


Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.