Väestön ikärakenne

Päivitetty: 29.3.2019
Seuraava päivitys: 31.3.2020

Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asuvia Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä vuodenvaihteen tilanteen mukaan.

Väestön ikärakenteella ja työväestön määrän kehityksellä on laajat vaikutukset kansatalouden ja yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Väestön ikääntymisellä on suorat vaikutukset julkisten kokonaismenojen kasvuun, julkisen talouden vakauteen ja taloudellisen huoltosuhteen tasoon. Ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen vääristymä lisää tarvetta kasvattaa työväestön määrää kehittämällä maahanmuuttopolitiikkaa ja aktivoimalla ulkomailta tulevaa muuttoliikettä. Kansantaloudellisten vaikutusten lisäksi ikärakenteen kehitys luo haasteita etenkin syrjäseutujen työllisyyskehityksen ja huoltosuhteen tason alueellisen jakautumisen osalta.

Nykyisen ikärakenteen kehityksen negatiiviset vaikutukset työmarkkinoiden kehitykselle ja talouskasvulle ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta erittäin huomattavia. Vaikkakin väestön ikääntymisestä johtuvat hoito- ja hoivamenojen kasvupaine riippuu siitä, kuinka hyväkuntoisia tulevaisuuden vanhukset ovat, on hyvin todennäköistä, että eläke- ja hoivamenot kasvavat samaa vauhtia kuin työväestö ikääntyy. Keskeisessä roolissa tulevien menopaineiden kattamisessa onkin tulevien vuosien koulutus-, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikka ja sen vaikutukset työllisyysasteen kehitykseen ja veroasteen kasvuun.

   

Väkiluvun kasvu pienin vuoden 1970 jälkeen

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 5 517 919. Väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 789 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 1970 jälkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt 36 029 henkilöllä. Vieraskielisten määrä on kasvanut samaan aikaan 102 678 henkilöllä.