Kotitalouksien säästämisaste

Päivitetty: 18.6.2020
Seuraava päivitys: 18.9.2020

Kotitalouksien säästö on kotitalouksien käytettävissä olevan nettotulon (täydennettynä eläkerahasto-osuuden oikaisulla) ja kotitalouksien kulutusmenojen erotus. Kotitalouksien säästämisaste on kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhde. Jos säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Jos säästämisaste on positiivinen, kotitaloudet eivät ole kuluttaneet kaikkea tuloaan vaan sitä on jäänyt myös säästöön.

Usein taloudellisen laman ja taantuman aikoina kotitalouksien säästämisaste kasvaa, koska kotitaloudet kuluttavat aiempaa varovaisemmin ja lyhentävät nousukaudella kasvaneita velkojaan. Kotitalouksien säästämisaste ei kuvaa niiden velkaantumista.

Kotitalouksien säästämisaste tuotetaan kolme kertaa vuodessa. Kunkin vuoden tieto tarkentuu noin kahden vuoden ajan tilastovuoden päättymisestä ja lisäksi harvemmin tehtävissä aikasarjatarkistuksissa. Tietoja tuotetaan myös neljännesvuosittain.

   

Kotitalouksien säästämisaste kääntyi positiiviseksi

Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti eli hintamuutoksista puhdistettuna 1,6 prosenttia vuonna 2019. Oikaistuun käytettävissä olevaan tuloon lasketaan mukaan myös luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, jotka voidaan tulkita kotitalouksille tarjotuiksi hyvinvointipalveluiksi. Näitä palveluita ovat julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 1,8 prosenttia ja kotitalouksien säästö oli reilut 0,7 miljardia euroa (-0,4 miljardia euroa vuonna 2018). Säästämisaste oli 0,6 prosenttia.