Kotitalouksien säästämisaste

Päivitetty: 15.3.2021
Seuraava päivitys: 17.9.2021

Kotitalouksien säästö on kotitalouksien käytettävissä olevan nettotulon (täydennettynä eläkerahasto-osuuden oikaisulla) ja kotitalouksien kulutusmenojen erotus. Kotitalouksien säästämisaste on kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhde. Jos säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Jos säästämisaste on positiivinen, kotitaloudet eivät ole kuluttaneet kaikkea tuloaan vaan sitä on jäänyt myös säästöön.

Usein taloudellisen laman ja taantuman aikoina kotitalouksien säästämisaste kasvaa, koska kotitaloudet kuluttavat aiempaa varovaisemmin ja lyhentävät nousukaudella kasvaneita velkojaan. Kotitalouksien säästämisaste ei kuvaa niiden velkaantumista.

Kotitalouksien säästämisaste tuotetaan kolme kertaa vuodessa. Kunkin vuoden tieto tarkentuu noin kahden vuoden ajan tilastovuoden päättymisestä ja lisäksi harvemmin tehtävissä aikasarjatarkistuksissa. Tietoja tuotetaan myös neljännesvuosittain.

   

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi koronan vaikutuksesta – käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman ja kulutusmenot laskivat selvästi

Kotitalouksien saamat palkat ja palkkiot laskivat nimellisesti 0,4 prosenttia 92,8 miljardiin euroon. Edellisenä vuonna palkat ja palkkiot olivat 3,5 prosentin nousussa. Saadut rahamääräiset sosiaalietuudet kasvoivat 5,4 prosenttia 47,6 miljardiin euroon. Tähän vaikutti erityisesti maksettujen työeläkkeiden 2,6 prosentin kasvu 29,4 miljardiin euroon sekä maksettujen työttömyysetuuksien 38 prosentin kasvu 5,0 miljardiin euroon.

Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon (1,0 miljardia vuonna 2019). Tähän vaikutti käytettävissä olevan tulon 0,5 prosentin kasvu 133,1 miljardiin euroon sekä kulutusmenojen 4,6 prosentin lasku 115,2 miljardiin euroon. Säästö kasvoi käytettävissä olevia tuloja nopeammin kulutusmenojen laskiessa selvästi. Tämän seurauksena kotitalouksien säästämisaste kasvoi 5,7 prosenttiin vuonna 2020.