Opintotukea saaneet aikuiset

Päivitetty: 3.9.2018
Seuraava päivitys: 3.9.2019

Opintotuella turvataan opiskelijan taloudellista toimeentuloa opintojen aikana. Sen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelu tasa-arvoisesti kaikille lähtökohdista riippumatta.

Opintotuki on tarveharkintainen etuus, joka edellyttää oppilaitokseen hyväksymistä, päätoimisia opintoja ja opinnoissa edistymistä. Opintotuen suuruuteen vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto, siviilisääty, koulutusaste ja tulot sekä tietyissä tilanteissa myös vanhempien tulot.

Opintotuen saajaksi tilastoidaan henkilö, jolle on tilastointiajanjakson aikana maksettu opintorahaa tai asumislisää tai jolla on tilastointiajanjakson aikana ollut voimassa opintolainan valtiontakaus. Kelan opintoetuustilastot laaditaan henkilöpohjaisista opintoetuuksien tilastointirekistereistä, jotka muodostetaan opintoetuuksien käsittelyjärjestelmien käyttämistä tietokannoista.

Opintotuen saajien lukumäärää tarkastellaan tyypillisesti lukuvuosittain. Saajamäärän kehitys kuvastaa muutoksia opiskelijamäärissä ja opintotuen saamisen ehdoissa, kuten tulorajoissa. Vuosituloraja otettiin käyttöön 1.1.1998, ja sitä korotettiin 1.1.2008. Ammattikorkeakoulujen toiminnan vakiintuminen ja laajeneminen vuosina 1997–2000 näkyy saajamäärän voimakkaana kasvuna 1990-luvun lopulla. Vuosiksi 2014 ja 2015 korkeakouluihin lisättiin yhteensä 3000 aloituspaikkaa, millä saattaa olla vaikutusta myös opintotuen saajamääriin.

   

Korkeakouluopintoihin opintotukea saaneet 25 vuotta täyttäneet

Korkeakoulutusta koskeva keskeinen tavoite on, että opinnoista pitäisi siirtyä tutkinnon suorittaneena työelämään aiempaa nuorempana. Korkeakouluopintoihin opintotukea saaneiden 25 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden lukumäärän tarkastelu on eräs tapa arvioida tämän tavoitteen toteutumista. Koska ylioppilastutkinto suoritetaan keskimäärin 19-vuotiaana, ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on tyypillisesti 5 vuotta, mahdollisimman monen korkea-asteen koulutukseen hakeutuneen nuoren tulisi 25 ikävuoteen mennessä valmistua ja siirtyä työelämään.

Opintojen pitkittymiseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten opintojen aloitusikä, opintojen päätoimisuus, tutkintojen laajuudet, opetusjärjestelyt, opintotuen taso ja työmarkkinatilanne. Päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista pyritään tukemaan opintotukijärjestelmää kehittämällä.

Lukuvuonna 2017/2018 opintotukea maksettiin 57 500:lle 25 vuotta täyttäneelle korkeakouluopiskelijalle, joista 51 % suoritti yliopistotutkintoa. Saajamäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta runsaat 5 %, ammattikorkeakoulupuolella lähes 11 %.

Muutoksia selittävät mm. ylemmän amk-tutkinnon kasvanut suosio sekä ansiokehitys, sillä opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa hän voi nostaa opintotukea. Myös työllisyyskehitys vaikuttaa opintotuen käyttöön, sillä heikentynyt työllisyystilanne saa korkeakouluissa kirjoilla olevia jatkamaan keskeneräisiä opintojaan ja turvautumaan opintotukeen.

Finanssikriisin myötä 25–34-vuotiaiden työttömyysaste kohosi 5 prosentista lähes 10 prosenttiin talven 2008–2009 aikana. Myös avoimien työpaikkojen määrä romahti: maaliskuussa 2009 avoimia työpaikkoja oli tarjolla 43 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työmarkkinatilanne saattaakin olla merkittävä syy siihen, että lukuvuonna 2009/2010 opintotukea saaneita 25 vuotta täyttäneitä korkeakouluopiskelijoita oli 10 prosenttia edellislukuvuotta enemmän.