Pienimpiä eläkkeitä saaneet

Päivitetty: 7.2.2019
Seuraava päivitys: 7.2.2020

Takuueläkkeen saajien määrä kunkin vuoden joulukuussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain.
Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011. Takuueläke korotti Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeen 784,52 euroon (vuoden 2019 tasossa), samalla poistui perhesuhteiden vaikutus vähimmäiseläkkeen suuruuteen. Parisuhteessa elävien vähimmäiseläke nousi tästä syystä enemmän kuin yksinelävien. Jos eläkeläinen on varhentanut vanhuuseläkkeensä alkamista, varhennusvähennys pienentää myös takuueläkettä vähimmäiseläketasoa pienemmäksi.
Takuueläkkeeseen voi olla oikeus vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai etuutta maatalouden luopumistukijärjestelmästä saavalla. Myös työkyvytön tai 65 vuotta täyttänyt maahanmuuttaja voi saada takuueläkkeen, jos hän on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta.

   

Pienimpiä eläkkeitä saaneet (takuueläke)

Indikaattori kuvaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien määrää ja väestörakennetta. Takuueläkettä maksetaan eläkkeensaajille, joiden kansaneläke ja työeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan. Takuueläkkeen tarkoituksena on parantaa pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa.
Takuueläkkeen saajia oli vuoden 2018 päättyessä 103 100, määrä lisääntyi edellisvuodesta 1,4 %. Vanhemmissa ikäluokissa suurempi osuus saajista oli naisia. Tämä johtuu siitä, että vanhuuseläkettä saavilla naisilla työeläkkeet ovat miehiä useammin pieniä tai työeläkettä ei ole lainkaan. Lisäksi naisten elinajanodote on miehiä pitempi. Nuoremmissa ikäluokissa miesten osuus saajista oli puolestaan suurempi. He saavat naisia useammin työkyvyttömyyseläkettä.
Takuueläkkeen saajista noin puolet oli yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita etuuden saajia oli 14 000 henkilöä eli 14 % takuueläkkeen saajista.