Pienimpiä eläkkeitä saaneet

Päivitetty: 7.2.2018
Seuraava päivitys: 7.2.2019

Takuueläkkeen saajien määrä kunkin vuoden joulukuussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain.

Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011. Takuueläke korotti Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeen 775,27 euroon (vuoden 2018 tasossa), samalla poistui perhesuhteiden vaikutus vähimmäiseläkkeen suuruuteen. Parisuhteessa elävien vähimmäiseläke nousi tästä syystä enemmän kuin yksinelävien. Jos eläkeläinen on varhentanut vanhuuseläkkeensä alkamista, varhennusvähennys pienentää myös takuueläkettä vähimmäiseläketasoa pienemmäksi.

Takuueläkkeeseen voi olla oikeus vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai etuutta maatalouden luopumistukijärjestelmästä saavalla. Myös työkyvytön tai 65 vuotta täyttänyt maahanmuuttaja voi saada takuueläkkeen, jos hän on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta.

   

Pienimpiä eläkkeitä saaneet (takuueläke)

Indikaattori kuvaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien määrää ja väestörakennetta. Takuueläkettä maksetaan eläkkeensaajille, joiden kansaneläke ja työeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan. Takuueläkkeen tarkoituksena on parantaa pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa.

Takuueläkkeen saajia oli vuoden 2017 päättyessä 101 700, määrä pysyi edeltävän vuoden tasolla. Vanhemmissa ikäluokissa suurempi osuus saajista oli naisia. Tämä johtuu siitä, että vanhuuseläkettä saavilla naisilla työeläkkeet ovat miehiä useammin pieniä tai työeläkettä ei ole lainkaan. Lisäksi naisten elinajanodote on miehiä pitempi. Nuoremmissa ikäluokissa miesten osuus saajista oli puolestaan suurempi. He saavat naisia useammin työkyvyttömyyseläkettä.
Takuueläkkeen saajista noin puolet oli yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita etuuden saajia oli 13 500 henkilöä eli 13 % takuueläkkeen saajista.