Rajanylitykset

Päivitetty: 19.3.2021
Seuraava päivitys: 20.3.2022

Rajanylitysliikenteen kehitystä kuvataan kolmella muuttujalla:

Sisärajaliikenne on rajanylitysliikennettä joka tapahtuu Suomen ja Schengenin sopimukseen liittyneiden valtioiden välillä. Sisärajaliikenteessä ei normaalisti suoriteta lainkaan rajatarkastuksia. Sisärajaliikennettä liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Pohjoismaiden sekä Suomen ja Viron välinen liikenne. Vuonna 2008 tapahtunut merkittävä sisärajaliikenteen kasvu johtui pääasiassa Balttian maiden liittymisestä Schengenin sopimukseen.

Ulkorajaliikenne on rajanylitysliikennettä joka tapahtuu Suomen ja muiden kuin Schengen-valtioiden välillä. Ulkorajaliikenteessä suoritetaan normaalisti aina rajatarkastus. Rajanylitys edellyttää voimassaolevaa matkustusasiakirjaa tai matkustusasiakirjaa ja viisumia. Tällaista liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Yhdysvaltain välinen liikenne. Indikaattorin ulkorajaliikenne sisältää myös viisumivelvollisen liikenteen. Vuonna 2008 tapahtunut merkittävä ulkorajaliikenteen lasku johtui pääasiassa Balttian maiden liittymisestä Schengenin sopimukseen.

Viisumivelvollinen liikenne on tilastoitu erillisenä vuodesta 2002 alkaen. Tällaista liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Kiinan välinen liikenne.

Rajanylitysliikenteen kehitys on sidoksissa taloudelliseen kehitykseen. Maailmantalouden muutokset näkyvät nopeasti rajanylitysliikenteen määrissä. Hyvänä esimerkkinä tästä olivat vuodet 2008 - 2012, jolloin ulkorajaliikenteen määrä ensin tilapäisesti laski mutta talouden kohennuttua lisääntyi voimakkaasti. Erityisen hyvin tämä näkyy Suomen itärajan ja lentoasemien ulkorajaliikenteessä. Venäjän talouden kohentuminen ja väestön vaurastuminen on vaikuttanut suoraan lisäävästi rajanylitysliikenteeseen. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylitysliikenteen kasvussa näkyy erityisesti lisääntynyt Aasian liikenne. Pääosa ulkorajaliikenteestä on Suomeen suuntautuvaa turismia tai ostosmatkailua. Nämä molemmat luovat taloudellista hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

   

Rajanylitysliikenteessä poikkeusvuosi 2020

Rajanylitysliikennemäärät EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla ja sisärajoilla romahtivat vuonna 2020. Liikennemäärät olivat vielä alkuvuodesta 2020 nousussa. Maaliskuussa tilanne muuttui täydellisesti, kun kansanterveydellistä syistä ulkorajaliikennettä alettiin rajoittaa ja sisärajatarkastukset otettiin käyttöön. On huomionarvoista, että lähes kaikki ulkorajan rajanylityspaikat ovat kuitenkin olleet auki ja mahdollistaneet kaupan ja muun elintärkeän liikenteen sujumisen. Siten rajanylitysten määrän merkittävä lasku ulkorajalla ei kerro koko totuutta rajanylitysliikenteestä (3,9 milj./2020; 16,8 milj./2019). Myös sisärajaliikenteessä rajanylitysmäärät tippuivat noin yhteen neljäsosaan vuoden 2019 määrästä.