Rajanylitykset

Päivitetty: 22.3.2019
Seuraava päivitys: 20.3.2020

Rajanylitysliikenteen kehitystä kuvataan kolmella muuttujalla:

Sisärajaliikenne on rajanylitysliikennettä joka tapahtuu Suomen ja Schengenin sopimukseen liittyneiden valtioiden välillä. Sisärajaliikenteessä ei normaalisti suoriteta lainkaan rajatarkastuksia. Sisärajaliikennettä liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Pohjoismaiden sekä Suomen ja Viron välinen liikenne. Vuonna 2008 tapahtunut merkittävä sisärajaliikenteen kasvu johtui pääasiassa Balttian maiden liittymisestä Schengenin sopimukseen.

Ulkorajaliikenne on rajanylitysliikennettä joka tapahtuu Suomen ja muiden kuin Schengen-valtioiden välillä. Ulkorajaliikenteessä suoritetaan normaalisti aina rajatarkastus. Rajanylitys edellyttää voimassaolevaa matkustusasiakirjaa tai matkustusasiakirjaa ja viisumia. Tällaista liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Yhdysvaltain välinen liikenne. Indikaattorin ulkorajaliikenne sisältää myös viisumivelvollisen liikenteen. Vuonna 2008 tapahtunut merkittävä ulkorajaliikenteen lasku johtui pääasiassa Balttian maiden liittymisestä Schengenin sopimukseen.

Viisumivelvollinen liikenne on tilastoitu erillisenä vuodesta 2002 alkaen. Tällaista liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Kiinan välinen liikenne.

Rajanylitysliikenteen kehitys on sidoksissa taloudelliseen kehitykseen. Maailmantalouden muutokset näkyvät nopeasti rajanylitysliikenteen määrissä. Hyvänä esimerkkinä tästä olivat vuodet 2008 - 2012, jolloin ulkorajaliikenteen määrä ensin tilapäisesti laski mutta talouden kohennuttua lisääntyi voimakkaasti. Erityisen hyvin tämä näkyy Suomen itärajan ja lentoasemien ulkorajaliikenteessä. Venäjän talouden kohentuminen ja väestön vaurastuminen on vaikuttanut suoraan lisäävästi rajanylitysliikenteeseen. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylitysliikenteen kasvussa näkyy erityisesti lisääntynyt Aasian liikenne. Pääosa ulkorajaliikenteestä on Suomeen suuntautuvaa turismia tai ostosmatkailua. Nämä molemmat luovat taloudellista hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

   

Ulkorajaliikenne kasvoi 2018 lentoasemilla

Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla kokonaisliikennemäärä kasvoi selvästi. Rajanylityksiä oli yhteensä noin 15,7 miljoonaa, joka on noin 0,9 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna 2017 (+5,9 %). Suomen ja Venäjän rajalla rajanylittäjien määrä oli lähes samalla tasolla, kuin vuonna 2017. Itärajan ylitti vuoden aikana yli 9 miljoonaa matkustajaa (-0,7 %). Liikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Lapin lentoasemilla kasvoi huomattavasti ennakoitua nopeammin. Vuonna 2018 kasvu ylitti jo 16% Helsinki-Vantaalla ja 14% Rovaniemen lentoasemalla. Vuodelle 2019 ulkorajaliikenteessä odotetaan edelleen voimakasta kasvua lentoasemille. Itärajan rajanylitysten määrään ei odoteta kasvua.