Päivitetty: 2.3.2018
Seuraava päivitys: 19.12.2018
Pienituloisuusaste (köyhyysriski, at-risk-of-poverty) kuvaa ns. pienituloisuusrajan alapuolelle jäävän väestön osuutta koko väestöstä. Lasten pienituloisuusaste (lapsiköyhyys, child poverty) kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuutta kaikista alle 18-vuotiaista.
Pienituloisuusraja perustuu kotitalouksien kulutusyksikköä kohden laskettuun käytettävissä olevan rahatulon mediaaniin. EU-maissa noudatetaan yhtenäistä määrittelyä, jonka mukaan pienituloisiksi katsotaan ne, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 % mediaanista.
Pienituloisia oli 623 000 vuonna 2016
Pienituloisia henkilöitä oli 623 000 vuonna 2016. Pienituloisten määrä alkoi kasvaa 1990-luvun alkupuolella ja oli korkeimmillaan 728 000 vuosina 2008 ja 2010. Trendinomainen kasvu on kuitenkin pysähtynyt, ja vuoden 2011 jälkeen pienituloisten määrä on ollut alle 700 000 vuodessa. Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 11,5 prosenttia vuonna 2016. Edellisenä vuonna se oli 11,7 prosenttia ja vuonna 2008, jolloin se oli korkeimmillaan vuoden 1989 jälkeen, se oli 13,9 prosenttia.
