Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 640 000 eli 11,8 prosenttia kotitalousväestöstä vuonna 2018, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston otosaineistosta. Pienituloisten määrä ja osuus väestöstä laskivat hieman edellisvuodesta, jolloin pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 654 000. Pienituloisuusaste on vaihdellut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana 12 prosentin molemmin puolin.
Eläkeiän saavuttaneiden pienituloisuusaste on kasvanut parin viime vuoden aikana. Iäkkäiden pienituloisuuden kasvu kohdentuu ennen kaikkea yksinasuviin ja 65–74-vuotiaisiin. 65–74-vuotiaista noin joka kymmenes oli pienituloinen vuonna 2018 eli harvemmin kuin väestössä keskimäärin. 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista pienituloisia oli reilut 21 prosenttia. Eläkeikäisten kotitalouksista 65–74-vuotiaiden mediaanitulot pienenivät hieman vuonna 2018, ja 75 vuotta täyttäneillä mediaanitulot paranivat hieman. Eläkeikäisten pienituloisuudelle on tyypillistä se, että pienituloiset ovat usein aivan pienituloisuusrajan tuntumassa eli tulot ovat enemmän kuin 50 mutta alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
Työikäisten 18–64-vuotiaiden pienituloisuus on puolestaan kokonaisuutena hieman vähentynyt. Pienituloisuus on kuitenkin yleisintä nuorten 18–24-vuotiaiden keskuudessa: heistä noin joka neljäs oli pienituloisen kotitalouden jäsen. Työikäisistä pienituloisuutta kokevat ennen kaikkea työttömät, joista noin 40 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2018, sekä opiskelijat, joista vajaat 29 prosenttia oli pienituloisia.
Lasten pienituloisuusasteen kehitys seurailee yleensä koko väestön pienituloisuusasteen kehitystä. Vuosivaihtelut huomioiden lasten pienituloisuus on ollut viime vuosina keskimäärin hieman yli 10 prosenttia. Lapsiperheistä kahden aikuisen talouksissa tulotaso on parempi ja pienituloisuus vähäisempää kuin yhden vanhemman talouksissa, joissa mediaanitulo on yhden hengen talouksien ohella väestöryhmien heikoin.
