Inflaatio

Päivitetty: 19.2.2021
Seuraava päivitys: 15.3.2021

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

   

Inflaatio tammikuussa 0,9 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 0,9 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 0,2 prosenttia. Tammikuun alussa kuluttajahintaindeksin hyödykekori ja kulutuksen painorakenne päivitettiin vastaamaan vuoden 2020 yksityistä kulutusta. Kokonaisaineistojen käyttöä laajennettiin käyttötavaroihin, kuten astioihin, vuodevaatteisiin ja leluihin. Tämän lisäksi otettiin uusia kokonaisaineistoja käyttöön esimerkiksi elintarvikkeiden, alkoholijuomien, siivous- ja puhdistustuotteiden, lemmikkieläintuotteiden ja henkilökohtaisen hygienian tuotteiden osalta.

Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, ulkomaan lentojen, pitkien junamatkojen ja omakotitalojen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten polttonesteiden, hotellihuoneiden, vihannesten ja asuntolainojen keskikoron halpeneminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa bensiinin kallistumisesta edelliseen kuukauteen nähden.

Tilastojulkistus