Inflaatio

Päivitetty: 14.11.2018
Seuraava päivitys: 14.12.2018

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

   

Inflaatio lokakuussa 1,5 prosenttia

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 1,5 prosenttia. Syyskuussa inflaatio oli 1,3 prosenttia. Inflaation lievä nousu syyskuusta lokakuuhun johtui muun muassa sähkön kallistumisesta.

Lokakuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, omakotitalon peruskorjausten ja savukkeiden kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten lasten päivähoidon, matkapuhelinten ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen. Syyskuusta lokakuuhun kuluttajahintojen muutos oli 0,2 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön hinnan noususta.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Tilastojulkistus