Väestön koulutusrakenne 

Päivitetty: 3.11.2016 - Seuraava päivitys: 3.11.2017
   
 
 
Jaa

40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015

Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1 prosentti. Korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista tutkinnon oli suorittanut 86 prosenttia.


Lähde:
Tilastokeskus / Väestön koulutusrakenne


Indikaattorin kuvaus

Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Keskiasteen tutkintoihin luetaan mm. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Koulutusrakenteen tarkastelussa on tärkeää huomioida eri koulutusasteiden välinen suhde ja niiden muodostama laaja koulutuksellinen kokonaisuus. Toimiakseen yhteiskunta tarvitsee monipuolista koulutuspohjaa ja eri alojen tuomaa osaamista. Laajan koulutustason ylläpitäminen on elinehto toimivalle yhteiskunnalle. Yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta on tärkeää, että koulutuspolitiikkaa kehitetään työelämälähtöisesti ja kansalaisilla on tulevaisuudessakin työelämän tarpeita vastaavaa osaamista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että työelämän osaamisen vaatimukset ja koulutukselliset valmiudet kohtaavat paremmin toisensa.

Työelämän tarpeet muuttuvat kansainvälisillä markkinoilla nopeasti, mikä vaikeuttaa koulutuksen suunnittelua ja eri alojen yhteensovittamista. Työelämän haasteisiin vastaaminen edellyttää sekä julkiselta hallinnolta että elinkeinoelämältä tulevaisuusorientoitunutta toimintakulttuuria, jossa kannustetaan monialaiseen koulutukseen, työelämän joustavuuteen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollisuuksiin.