Opintojen eteneminen 

Päivitetty: 17.3.2016 - Seuraava päivitys: 17.3.2017
   
 
 
Jaa

Puolet yliopistokoulutuksen uusista opiskelijoista suoritti tutkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa


Yliopisto-opiskelijoista 53 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkastellaan, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi: opiskelijoista 69 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa ja 12,5 vuotta opiskelleista jo 77 prosenttia oli suorittanut ylemmän tai alemman tutkinnon.

Kuten ammattikorkeakoulutuksessa myös yliopistokoulutuksen suorittamisessa oli suuria eroja sukupuolten välillä. Miesopiskelijoista ylemmän tai alemman tutkinnon suoritti enintään viidessä ja puolessa vuodessa 41 prosenttia ja naisopiskelijoista 61 prosenttia. Miesten ja naisten läpäisyasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä.

Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa ylemmän tai alemman tutkinnon suoritti miehistä 59 prosenttia ja naisista 76 prosenttia, ja läpäisyasteiden erotukseksi muodostui 17 prosenttiyksikköä. Miesopiskelijoista 68 prosenttia oli suorittanut ylemmän tai alemman tutkinnon 12,5 vuodessa. Naisille vastaava osuus oli 84 prosenttia sukupuolten välisen läpäisyasteiden erotuksen ollessa 16 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna yliopistotutkinnot suoritettiin useammin viidessä ja puolessa tai kuudessa ja puolessa vuodessa. Viidessä ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi miesten osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja naisten osalta 2,0 prosenttiyksikköä.

Lähde:
Tilastokeskus / Opintojen kulku


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa yliopistokoulutuksen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua vuoden loppuun mennessä. Mukana ovat alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja yhä opiskelevat. Lisäksi on kuvattu tarkasteluaikana opintonsa keskeyttäneet, jotka ovat olleet töissä, työttöminä tai esim. vanhempainvapaalla.

Yhteiskunnan kehityksen ja työelämän elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijat saavat tukea opintojen viemiseksi loppuun ja valmistuttuaan siirtyminen työelämään olisi mahdollisimman luontevaa ja joustavaa. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen laajaa työväestöä, sillä työllisyysasteen suuruudella on suorat vaikutukset julkisen talouden tasapainoon ja taloudellisen huoltosuhteen vakauteen. Ongelmat korostuvat väestön ikääntyessä.

Opintojen etenemiseen ja mahdolliseen pitkittymiseen vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät sekä tulevat työllistymisnäkymät. Työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat saavat jo opiskelujen aikana työkokemusta ja pystyvät tekemään töitä opiskelujen ohessa. Samalla yhteiskunnan pitää kuitenkin pystyä takaamaan opiskelijoiden toimeentulo tukemalla opiskelijoita opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien avulla. Tämän lisäksi julkisen hallinnon tulee työ- ja sosiaalipoliittisin keinoin tiivistää opiskelun ja työelämän välistä yhteyttä.

Nyky-yhteiskunta on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti ja tämä näkyy alati muuttuvina työelämävaatimuksina ja työelämän rakenteen moninaistumisena. Yhä harvempi valmistuu yhteen tiettyyn työtehtävään, mikä on tuonut haasteita oikean koulutuksen ja osaamisen hankkimiseen sekä työtehtäviä vastaavien työelämävalmiuksien keräämiseen. Työllistymismahdollisuuksien monipuolisuus ja opintopolkujen selkeys vaikuttavat keskeisesti opintojen laadukkuuteen ja etenemiseen. Koulutuksen ja työelämäyhteyksien tiivistäminen pitää nähdä laajana kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon työelämän suhdanteiden muutokset ja niiden suhde koulutus- ja tutkimusrakenteiden kehittämiseen.