Koulutukseen hakeutuminen 

Päivitetty: 22.3.2016 - Seuraava päivitys: 22.3.2017
   
 
 
Jaa

Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön pääsy toiselle asteelle helpottui

Peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli vuonna 2014 noin 57 900. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat jatko-opintoihin, hakematta jätti 1,5 prosenttia. Naisista yli 60 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon. Miehistä 55 prosenttia haki ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaneiden osuudet kasvoivat edellisestä vuodesta, 94 prosenttiin. Peruskoulun 9. luokan päättäneistä 52 prosenttia jatkoi lukiossa ja 42 prosenttia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Peruskoulun lisäopetuksessa (10-luokalla) jatkoi noin prosentti ja valmistavissa koulutuksissa, maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, vajaa prosentti peruskoulun 9. luokan päättäneistä. Näiden koulutusten lisäksi tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle jäi hieman yli 4 prosenttia.

Lähde:
Tilastokeskus / Koulutukseen hakeutuminen


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa peruskoulun päättäneiden sijoittumista jatko-opintoihin heti peruskoulun päättymisen jälkeen.
 
Koulutukseen hakeutumisen tilastointi on lähtökohtaisesti tärkeää, jotta voidaan tarkastella kuinka hyvin kansalaisten perusoikeus koulutukseen toteutuu. Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu peruskoulutuksen lisäksi yhteiskunnan tarjoamat yhtäläiset mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille.

Opintoihin hakeutumis-indikaattori kuvaa lisäksi eri alojen houkuttelevuutta sekä yhteiskunnan koulutusrakenteen ja kouluttautumisen kehitystä. Koulutussuuntien kehityksen ohella indikaattori antaa oleellista tietoa sosiaalisesta syrjäytymisestä, muiden sosiaalisten ongelmien syistä ja ongelmien realisoitumisen potentiaalista sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisen haasteista. Koulutuspolitiikan suurena haasteena onkin, kuinka koulutussuuntien ja eri alojen opiskelijamäärät saadaan vastaamaan työelämän vaatimuksia ja työvoimatarpeita.

Yhteiskunnan laaja koulutuspohja ja kansalaisten monipuolinen kouluttautuminen turvaa yhteiskunnan kasvua ja kehitystä. Koulutus on yksi keskeisimmistä työllisyyttä lisäävistä tekijöistä. Samalla kouluttautuminen ja sen tuoma työelämän joustavuus ja liikkuvuuden mahdollisuudet vähentävät sosioekonomista epätasa-arvoa kansalaisten välillä. Yhteiskunnan pitää myös taata, että kouluttautuminen on riittävän houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa. Opintojen jatkamisen ja lisäkouluttautumisen olennaisia esteitä ovat kodin ja opiskelun yhteensovittaminen sekä opiskelun aikaisen taloudellisen toimeentulon turvaaminen.