BKT asukasta kohti 

Päivitetty: 31.1.2017 - Seuraava päivitys: 16.3.2017
   
 
 
Jaa

Bruttokansantuote kasvoi 0,3 prosenttia vuonna 2015

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia vuonna 2015 Tilastokeskuksen tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan, aiemmin kasvuksi arvioitiin 0,2 prosenttia. Myös vuoden 2014 kansantalouden tilinpitoa tarkistettiin: bruttokansantuote pieneni 0,6 prosenttia aiemmin arvioidun 0,7 prosentin sijasta kansantalouden tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisen seurauksena.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito


Indikaattorin kuvaus

BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).

BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari.

Bruttokansantuotteen indikaattoreiden avulla voidaan tehdä arvioita kansantalouden kehityksestä ja sen suhteesta yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin päämääränä on saavuttaa kestävä talouden kasvu ja taloudellinen tasapaino. Julkisen talouden tasapainon ja rahoituksen näkökulmasta keskeisiä talouden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat talouden tuottavuus ja työllistävyys. Työllistävän talouskasvun tukeminen on yhteiskuntapolitiikan olennainen tavoite, jotta nykyinen hyvinvointivaltion rahoitus ja julkinen talous ovat rakenteeltaan kestävää.

Bruttokansantuote-indikaattorin käyttöä hyvinvoinnin mittarina on myös kritisoitu laajasti ja monet kansalaiset ja päättäjät ovat toivoneet toista indeksiä sen tilalle. Talousteoriaan perustuva indikaattori ei huomioi esimerkiksi ympäristötuhoja tai ihmisten taloudellista eriarvoisuutta. Toisaalta bkt-mittarin vahvuuksiin kuuluu sen vankka tilastopohja ja kansainvälinen vertailtavuus. Lisäksi kansantalouden tilinpitoa, johon bkt siis pohjautuu, on kehitetty säännöllisesti vastaamaan yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä on laajennettu liittämällä siihen inhimilliseen hyvinvointiin, luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön tilaan liittyviä satelliittitilejä.