Patentointi 

Päivitetty: 31.10.2013 - Seuraava päivitys: 23.10.2014
   
 
 
Jaa

Elektroniikkateollisuudelle eniten kansainvälisiä patentteja vuonna 2012

Tilastokeskuksen mukaan Yhdysvaltain (USPTO) ja Euroopan (EPO) patenttivirastot myönsivät vuonna 2012 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille yhteensä 1833 patenttia, joista yli puolet kohdistui elektroniikkateollisuuden toimialoille. Teollisuudenaloista toiseksi eniten patentteja myönnettiin metalliteollisuudelle.

Suomessa kotimaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin vuonna 2012 kaikkiaan 631 patenttia, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna (647 patenttia). Eniten patentteja saivat metalliteollisuuden alat, joille myönnettiin 260 patenttia.

Yritysten ja yhteisöjen kotimaisia patenttihakemuksia kertyi vuonna 2012 yhteensä 1290, mikä ylitti vuoden 2011 hakemusmäärän (1261 hakemusta). Yritysten tekemien hyödyllisyysmallihakemusten määrä säilyi vuonna 2012 vuoden 2011 tasolla ollen 271 kappaletta.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Patentointi


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kertoo Suomessa haettujen patenttien määrästä hakijoiden: yksityishenkilö tai yritys, erikseen kotimaiset ja ulkomaiset hakijat, mukaan. Syynä patenttihakemusten määrän laskuun 1990-luvulla on siirtyminen Euroopan patenttiviraston (EPO) kautta tehtyihin hakemuksiin. Euroopan patenttivirastoon tehdyllä yhdellä hakemuksella voidaan hakea patenttia kaikissa sopimusmaissa. Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996.

Patentti on keksijälle tai keksinnön oikeudenhaltijalle valtiovallan myöntämä määräaikainen yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen. Patentti on muodollinen osoitus siitä, että on saatu uutta ja hyödyllistä teknistä tietoa. Yritysten osalta se on eräs t&k-toiminnan tuloksellisuuden indikaattoreista.

Patenttien määrien kehityssuunnat kertovat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokkuudesta ja siitä, kuinka hyvin tuotettua tietoa on pystytty tuotteistamaan ja siirtämään käytäntöön. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksellisuuden lisäksi patenttien määrät heijastavat investointien ja tutkimuspanostusten vaihteluja. Tämä on myös keskeisin tekijä patenttien vähenemiseen viime vuosina. Patenttien määrän laskuun ovat muun muassa vaikuttaneet: heikentynyt taloudellinen tilanne, bruttokansantuotteen lasku ja julkisen talouden menoleikkaukset. Tuotekehittely ja tutkimustoiminta tarvitsevat toimiakseen investointeja ja rahoitusta. Patentti-indikaattorit kertovatkin osaltaan yrityssektorin elinvoimaisuudesta, yksityisten ja julkisten investointien määrästä sekä Suomen ja suomalaisten yritysten kiinnostavuudesta ja kilpailukyvystä.

Tutkimustoiminnan tehokkuuden arvioinnin lisäksi patenttitilastointi mahdollistaa eri alojen kehitystrendien tunnistamisen ja uusien yhteistyökumppanien löytämisen. Patenttirekisterit tarjoavat ajankohtaista tietoa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan painopisteistä ja tiedon soveltamisesta yrityksissä. Tieto uusista patenteista lisää mahdollisuuksia kehitetyn teknologian jatkokehittämiseen, tarjoaa heikkoja signaaleja tutkimuksen kehityssuunnista ja jatkossa auttaa tutkimustoiminnan investointien tehokkaampaa suuntaamista.

Patentti-indikaattoreiden tulkinnassa tulee ottaa huomioon niiden tilastolliset rajoitukset. Kaikkia keksintöjä ei patentoida ja pa¬tentointikäytännöissä on eroja eri toimi¬alojen välillä. Patenttihakemusten käsittely vie aikaa ja tästä syystä patenttitilastoissa ei näy aina todellinen patentoinnin määrä. Patentti-indikaattoreiden tarkastelu kertoo todellisesta taloudellisesta vaikuttavuudesta vain viitteellisesti, sillä patenttitilastoissa näkyy vain patenttien kappalemäärä, eikä erityyppisiä patentteja eritellä tilastoinnissa tarkemmin.