Väestönmuutokset 

Päivitetty: 17.5.2016 - Seuraava päivitys: 17.5.2017
   
 
 
Jaa

Nettomaahanmuutto pieneni selvästi vuotta aiemmasta


Tilastokeskuksen mukaan Suomen muuttovoitto kansainvälisessä muuttoliikkeessä väheni 3 580 henkeä vuonna 2015 vuotta aiemmasta. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna 12 441 henkeä, mikä on pienin luku yhdeksään vuoteen. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 14 737 henkeä.

Lähde:
Tilastokeskus / Väestötilastot, Muuttoliike


Indikaattorin kuvaus

Maahan muuttaneeksi katsotaan henkilö, joka aikoo oleskella tai on oleskellut Suomessa yhtämittaisesti yli vuoden. Tämän on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 1993/507). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (kotikuntalaki 1994/201).

Maasta muuttaneeksi katsotaan pääasiassa henkilö, joka muuttaa ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitys-yhteistyössä toimivia yms. (kotikuntalaki 1994/201).

Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.
 
Väestönmuutoksella on monialaisia taloudellisia, työvoimapoliittisia ja sosiaalisia sekä kulttuurisia vaikutuksia yhteiskunnan kehitykseen ja kansantalouden kestävyyteen. Tulevina vuosina Suomen ikärakenteen kehitys yhdessä muiden työmarkkinoiden rakenteellisten muutosten kanssa tulee horjuttamaan taloudellista huoltosuhdetta ja julkisen talouden kestävyyttä. Vakaan talouskasvun saavuttaminen ja hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttääkin jatkossa, että elinkeinoelämän työpanoksen laskua ja tuottavuuden kasvuvauhdinhidastumista kompensoidaan ulkomailta tulevalla muuttoliikkeellä. Toteutuakseen työmarkkinoiden tehostaminen ja elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen vaatii tulevaisuudessa julkiselta hallinnolta kasvavia panostuksia koulutus-, työvoima- ja maahanmuuttopoliittisiin toimiin, joilla pyritään turvaamaan riittävä ammattitaitoisen työvoiman tarjonta ja työmarkkinoiden kilpailukykyisyys.