Inflaatio 

Päivitetty: 14.4.2015 - Seuraava päivitys: 13.5.2015
   
 
 
Jaa

Inflaatio pysyi maaliskuussa -0,1 prosentissa

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos pysyi maaliskuussa -0,1 prosentissa. Helmikuussa inflaatio oli - 0,1 prosenttia. Inflaatio pysyi negatiivisena edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna erityisesti polttonesteiden sekä omistusasumisen hintojen laskusta johtuen.

Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten vuokrien, tupakan ja kerrostalojen kunnossapitopalveluiden kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden, omistusasumisen sekä maitotaloustuotteiden kuluttajahinnoissa. Suurimmat nousut ja laskut kohdentuivat maaliskuussa samoihin hyödykkeisiin kuin helmikuussa. Helmikuusta maaliskuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia, mikä johtui lähinnä vihannesten ja hedelmien sekä bensiinin hintojen noususta.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 500 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi -palvelusta.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi


Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua.

Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.
 
Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.
 
Kuluttajahintainflaation torjumisella pyritään luomaan parhaat mahdolliset olosuhteet taloudelliselle toiminnalle. Tavoitteiden onnistumiseen liittyy olennaisesti inflaationäkymien tarkkailu ja mahdollisimman aikainen reagoiminen inflaation kiihtymiseen. Perinteisen inflaatioindikaattorin rinnalla tulisi tarkastella myös korkojen aikarakennetta ja muita talouden kehitystä kuvaavia mittareita. Keskeistä talouden mittareiden valinnassa ovat tiedon reaaliaikaisuus, eksaktiuden tuoma luotettavuus ja indikaattoreiden kiinnittyminen tulevaisuuden odotuksiin.